Kun otetaan huomioon vuoren ekologinen rikkaus ja se, että se on edelleen viljelemättömien tai rakennettujen alueiden paikka (ilman luonnonvaraisia olentoja), vuoristoalueet ovat erityisen houkuttelevia alueita kaupallisten kokoontumisten kehittämiseksi. Pyreneet eivät ole poikkeus säännöstä. Heillä on kuitenkin erityispiirteensä, jotka antavat tietyn värin siellä tehdyille valinnoille. Kukkaviljelyn monimuotoisuus mutta myös kasviston jakautuminen avaruudessa ja väestötiheydessä ovat keskeisiä tekijöitä, kun otetaan huomioon talous, jota on kehitettävä paikallisesti tämän sadonkorjuutoiminnan ympärille. Toisaalta maan jakaminen määrää resurssien saatavuuden, se on erilainen kuin Pyreneiden gentian, jossa estimaatit ovat pääasiassa yhteisöllisiä ja valtiollisia, ja esimerkiksi Massif Centralissa, jossa maan omistavat monet henkilöt, joiden kanssa emme tee sopimusta samalla tavalla. Toisaalta emme pääse Pyreneiden korkeuden niityille samalla tavalla kuin Alpeilla, mikä taas määrittää pääsyn resurssiin ja sen toimittamisen käsittelykeskuksiin. Tällaisia käytännön esimerkkejä on lukuisia. Pyreneille ominaisten tosiasiallisten ja teknisten näkökohtien lisäksi on myös tärkeää ymmärtää (bukolismin ja ryöstelyn) välisten havaintojen merkitys.