Maailmanlaajuinen covid-19-pandemia on vaikuttanut merkittävästi terveydenhuoltojärjestelmään ja taloudelliseen toimeliaisuuteen. Suurin haaste on ymmärtää paremmin patologia paremmin diagnosoida, hoitaa ja estää sitä. Merkittävällä edistymisellä näillä covid-19-pandemian eri osa-alueilla on välittömiä taloudellisia vaikutuksia lyhyellä aikavälillä (toiminnan ylläpitäminen sekä työpaikkojen ja yritysten luominen) ja pitkällä aikavälillä, kun varmistetaan potilaiden paluu työelämään. Covid-19:stä johtuvalle SARS-CoV2-infektiolle on aluksi ominaista tärkeä viruksen replikaatiovaihe ja sitten tulehdusvaihe, jolle on ominaista synnynnäisen ja adaptiivisen immuunijärjestelmän merkittävät muutokset, joihin voi liittyä sytokiininen myrsky, joka osallistuu hengitys- ja sisäelinten vajaatoimintaan. Covid-19 on siksi tartuntataudin paradigma, joka on vastuussa sopimattomasta ja haitallisesta immmuno-inflammatorisesta reaktiosta, joka on vastuussa useimmista kuolemista tässä patologiassa. Sen hallinnointi perustuu siksi viruslääkkeisiin, mutta myös immunomodulatorisiin hoitoihin ja ennaltaehkäisyyn rokotestrategian avulla. Näiden immuno-inflammatoristen muutosten kuvaamiseksi ja ymmärtämiseksi niiden suhde taudin vakavuuteen, erityisesti keuhkosairauteen, ja tämän vakavuuden mekanismien sekä immunologisen vasteen analysointi ovat keskeisiä lyhyen aikavälin hoidon ja rokotestrategian kannalta. Nämä ovat covid-2-hankkeen tavoitteita.