Keski-Euroopan Interreg-ohjelma-alue käsittää yhdeksän EU:n jäsenvaltiota, jotka ovat Itävalta, Kroatia, Tšekki, Unkari, Puola, Slovakia ja Slovenia sekä osia Saksasta ja Italiasta. Sen osuus EU:n alueesta on 23 prosenttia, ja se kattaa entisen rautaesiripun molemmin puolin sijaitsevat maat. Merkittävästä edistyksestä huolimatta ”itäisten” ja ”länsimaisten” maiden väliset taloudelliset ja sosiaaliset erot ovat edelleen ilmeisiä. Alueelle on ominaista taloudellisen vahvuuden epätasainen jakautuminen, joka perustuu historialliseen, poliittiseen ja taloudelliseen kehitykseen (itä-länsi-ero: komentotalous vs. markkinatalous) sekä alueiden väliset rakenteelliset erot (kaupunki- ja teollisuusalueet vs. maaseutu- ja syrjäalueet). Tutkimus ja kehitys (T & K) sekä investoinnit keskittyvät harvoihin, enimmäkseen kaupunkien kasvukeskuksiin, kuten Varsovaan, Prahaan, Berliiniin, Wieniin ja Budapestiin. Tämän seurauksena maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla on usein heikompi kilpailukyky yhdistettynä merkittävään aivovuotoon. Sosiaalisia eroja voidaan havaita myös CE:n sisällä erityisesti entisellä rautaesiripulla ja EU:n itäisellä ulkorajalla. Äskettäisessä tutkimuksessa analysoitiin CE:n alueen tärkeimpiä haasteita, joiden mukaan a) globalisaatio, b) digitaalitalous, c) liikenne ja saavutettavuus, d) energia, e) kiertotalous/ympäristö, f) ilmastonmuutos, g) työllisyys ja osaaminen, h) sosiaaliset riskit, i) väestörakenteen muutos/muutto ja j) hallinto. Tutkimuksessa todettiin, että CE on toiminnallinen alue ja että tämä toiminto ei perustu ainoastaan maiden maantieteelliseen läheisyyteen vaan myös alueiden välisiin vuorovaikutuksiin ja yhteyksiin eri aloilla, kuten taloustieteessä ja liiketoiminnassa, hallinnossa jne.. CE-FLOWSin kohdennetussa analyysissä tarkastellaan alueellista dynamiikkaa ja olemassa olevia virtauksia CE:n toiminta-alueen muodostavilla alueilla. Koska hanke keskittyy CE:n toiminnalliseen maantieteeseen, se on hyvin ankkuroitu EU:n poliittiseen kontekstiin, kun otetaan huomioon Euroopan aluekehitys- ja koheesiopolitiikan tavoitteet tulevalla rahoituskaudella 2021–2027. Luonnoksessa Euroopan alueellista yhteistyötä koskevaksi asetukseksi otetaan käyttöön toiminnallisten alueiden käsite, joten CE-FLOWSin CE-alueella testaamaa menetelmää ja lähestymistapaa voidaan soveltaa toiminnallisten suhteiden analysointiin muilla ylikansallisilla Interreg-ohjelma-alueilla, jotka eivät kuulu neljän makroaluestrategian piiriin (esim. Lounais-Eurooppa, Luoteis-Eurooppa, Välimeren alue ja Pohjanmeren alue). Lisäksi CE-FLOWS-järjestelmässä kehitettyä menetelmää voidaan soveltaa pienempään mittakaavaan kuin valtioiden rajat ylittävään menetelmään eli dynamiikan ja virtausten kuvaamiseen rajat ylittävällä tasolla. CE-FLOWS-ohjelman puitteissa tehtävässä analyysissä tarkastellaan myös täydentävyyttä ja synergiaa muiden EU:n välineiden ja politiikkojen kanssa, makroaluestrategiat mukaan luettuina. Kun CE-virtoja ja keskinäistä riippuvuutta ymmärretään paremmin, EU:n muiden poliittisten välineiden vaikutuksia voidaan lisätä koordinoimalla ja hyödyntämällä synergioita paremmin sekä vahvistamalla CE:n yhteyksiä muihin vierekkäisiin toiminnallisiin alueisiin. Tämä vahvistaa entisestään sidosryhmien ja alueiden välistä yhteistyötä, mikä johtaa paitsi CE:n toiminnallisen alueen tehokkaaseen yhdennettyyn aluekehitykseen myös koko EU:n yhteenkuuluvuuden lisäämiseen, kun otetaan huomioon sen sijainti Euroopan ytimessä ja sen taloudellinen merkitys.
