Raskas ajoneuvoliikenne (rekat ja perävaunut) lautalla Suomenlahdella on kasvanut jatkuvasti ja trendin arvioidaan jatkuvan. Suomen ja Viron välillä on kaksi lauttareittiä (Helsinki-Tallin ja Hanko-Paldiski). Merkittävä osa tästä raskaasta ajoneuvoliikenteestä tapahtuu Itä-Suomen ja Itä-Viron välillä. Tällä hetkellä kuorma-autojen on kuljettava Helsinki-Tallinnan tai Hangko-Paldiskin kautta vielä pidemmällä reitillä. Paras ratkaisu Itä-Suomen ja Itä-Viron välisen käytävän tehostamiseen on luoda lauttayhteys Loviisan (FI) ja Kundan (EE) satamien välille. Tämä yhteys on käytännöllisesti katsoen suorassa pohjois-etelä-akselissa (54 seamielia). Lisäksi Venäjän aluevesiä ei ole niiden välissä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Itä-Suomen, Itä-Viron ja Viron välisen liikennekäytävän perustamista. Hankkeen tuotokset keskittyvät pääasiassa konkreettisiin toimenpiteisiin Loviisa-Kundan lauttayhteyden tukemiseksi. Tähän sisältyvät mahdollisten varustamojen liiketoimintamallit, sataman operatiiviset ja investointisuunnitelmat, tarvittavien toimilupien ja sääntelyvaatimusten noudattamiseen tähtäävä etenemissuunnitelma, BSR:n vastaavista yhteyksistä siirretyt parhaat käytännöt, lautta- ja reittivaihtoehtosuunnitelmat, markkinointisuunnitelma ja tapahtumia yhteyden edistämiseksi. Lisäksi analysoidaan käytävän lastipotentiaalia ja selvitetään kehittyneen käytävän vaikutus (lyhenne matkustusaika, liikenneväylän volyymi ja Loviisa-Kunda-yhteys). Suomen itäosien ja Viron välisten nopeampien ja sujuvampien kuljetusten lisäksi aktivoidusta liikennekäytävästä hyötyy myös muita. Myös Via Balticaa käyttävä liikenne Itä-Suomeen hyötyisi suoremmista yhteyksistä. Toinen merkittävä etu on rajun liikenteen (liikenneruuhkien, päästöjen, melun, pölyn) kasvupaineen lieventäminen Tallinnan ja Helsingin keskustassa. Liikenteen kilometrimäärän väheneminen merkitsee myös hiilidioksidipäästöjen vähenemistä.