Tonavan altaan ylijäämän ja sedimentin puutteen välillä on yhä suurempi ero. Tämä lisää tulvariskejä ja vähentää navigointimahdollisuuksia, vesivoiman tuotantoa ja biologista monimuotoisuutta. Näin ollen sedimenttien kuljetus ja sedimenttien hoito ovat kiireellisiä kysymyksiä, joita voidaan käsitellä vain ylikansallisesti, koska sedimentit eivät pidä hallinnollisia tai poliittisia rajoja. ICPDR on tunnustanut sedimenttien hallinnan puutteen Tonavan vesipiirin hoitosuunnitelmassa vuosina 2009 ja 2015. Näin ollen hankkeen päätavoitteena on parantaa Tonavan vesi- ja jätevesihuoltoa sekä morfologiaa. Olemassa olevien tietämyksen puutteiden korjaamiseksi sedimenttitietojen kerääminen tuottaa tietoa sedimenttitietojen analysointiin ja johtaa sedimenttien seurantamenetelmien hyvistä käytänteistä laadittuun käsikirjaan. Lisäksi laaditaan Tonavan sedimenttitasapainoa koskeva perusasiakirja, jossa selitetään ongelmia, joita syntyy sedimentin keskeytymättömyydessä, joka vaikuttaa kielteisesti tulvariskiin, sisävesiliikenteeseen, ekologiaan ja vesivoiman tuotantoon. Näihin ongelmiin voidaan vastata toimenpideluettelolla. Hankkeen tärkeimmät tuotokset ovat ensimmäiset Tonavan sedimentin hallintaa koskevat ohjeet, jotka sisältävät toteutettavat toimenpiteet, ja sidosryhmille tarkoitetun Sediment Manual -käsikirjan, joka koostuu lähestymistavoista toimenpiteiden toteuttamiseksi. Niillä on keskeinen panos Tonavan vesistöalueen hoitosuunnitelmaan ja Tonavan tulvariskien hallintasuunnitelmaan. Tonavan altaan paremmalla ja kestävällä sedimentinhoidolla saavutetaan paremmat navigointiolosuhteet, pienemmät tulvariskit, parannettu ekologinen tila ja kestävä vesivoiman tuotanto. Lisäksi järjestetään kansainvälisiä sidosryhmätyöryhmiä, jotka kouluttavat 100 asiantuntijaa hankkeen tulosten kohderyhmien ja käyttäjien tavoittamiseksi sekä tehokkaan vuorovaikutuksen luomiseksi heidän kanssaan.