Karjanlanta on tärkein ammoniakkityppipäästöjen lähde Itämeren alueella. Se uhkaa paitsi Itämeren tilaa myös suoraan ihmisten terveyttä. Hankkeella edistetään lietteen happamoitumisteknologioiden käyttöä koko Itämeren alueella ilmassa tapahtuvan rehevöitymisen vähentämiseksi ja kilpailukykyisemmän ja kestävämmän maatalouden luomiseksi. Karjanlanta on tärkein ammoniakkityppipäästöjen lähde Itämeren alueella (BSR), joka ilmakehän laskeuman kautta aiheuttaa rehevöitymistä ilmassa ja muodostaa suuren osan Itämereen tulevasta typestä. Ammoniakkipäästöt uhkaavat paitsi Itämeren tilaa myös suoraan ihmisten terveyttä muodostumalla sekundäärihiukkasia, jotka ovat yksi niistä saasteista, joilla on suurin arvioitu vaikutus ihmisten terveyteen. Ammoniakkipäästöistä aiheutuvien yhteiskunnallisten ja ekosysteemien yhteiskustannusten arvioidaan olevan 14 euroa/kg N (European typen arviointi, 2011), lukuun ottamatta sitä, että karjanlannasta peräisin olevat ammoniakkipäästöt merkitsevät myös arvokkaiden maatalousresurssien suoraa taloudellista menetystä. HELCOMin tarkistetussa Itämeren toimintasuunnitelmassa (2013) asetettiin tavoitteet 118 000 typpitonnin vähentämiselle Itämerelle jaettuna kaikkien BSR-maiden kesken. Ammoniakkihäviö karjanlannasta tapahtuu karjataloissa, lantavarastoissa ja pellolta lannan levityksen aikana. Kotieläintoiminnassa käytetään erilaisia parhaita käytettävissä olevia tekniikoita päästöjen vähentämiseksi, kuten karjatalojen ilmanpuhdistus, lietevarastojen kannet ja nestemäisen lannan ruiskutus levitettäessä. Viime aikoina Tanskassa on kehitetty lietteen happamoitumistekniikoita, ja Tanskan ympäristönsuojeluvirasto on hyväksynyt ne parhaiksi tekniikoiksi, joita tanskalaiset maatilat voivat käyttää vähentääkseen ammoniakkihävikkiä jopa 70SAT: lla Tanskassa, ja ne ovat osoittautuneet todellisiksi maatilatason taloudellisiksi hyödyiksi mineraalilannoitteiden kulutuksen vähenemisenä ja satojen parantumisena, eivätkä ne ole pelkästään investointien ja toiminnan kustannuksia vaan myös hyötyjä. Aikaisemmissa hankkeissa SAT-tekniikat tunnustettiin innovatiiviseksi teknologiaksi, joka voisi vähentää maataloudesta aiheutuvaa typpihävikkiä BSR: ssä. SAT:n kaupallinen käyttö ei kuitenkaan ole levinnyt Tanskan ulkopuolelle. Ydinhanketoimissa keskitytään pilottilaitteistojen perustamiseen kaikissa BSR-maissa, joiden ympärillä kenttäkokeet ja demonstraatiot auttavat rakentamaan loppukäyttäjien luottamusta näihin teknologioihin. Hankkeen tavoitteena on parantaa järjestelmällisesti sekä viranomaisten että yksityisten viljelijöiden valmiuksia tekemällä teknisiä toteutettavuustutkimuksia ja tekemällä yksityiskohtaisia ympäristö- ja talousanalyyseja SAT-menetelmien täytäntöönpanosta. Näiden tulosten sekä markkina- ja kansallisen lainsäädännön analyysien avulla hankkeessa laaditaan toimintapoliittisia suosituksia teknologian sisällyttämiseksi nykyiseen lainsäädäntöön ja maatalouden tukijärjestelmiin. Odotettuja vaikutuksia BSR:ään ovat muun muassa ilmassa tapahtuvan rehevöitymisen väheneminen ja kilpailukykyisempi ja kestävämpi maatalousala.
