Tämä kohdennettu analyysi kattaa niin sanotun pohjoisen kasvuvyöhykkeen, joka ulottuu Oslosta Örebron ja Turun kautta Pietariin. Tämä käytävä käsittää ScanMed TEN-T -käytävän pohjoisosat, ja sen tavoitteena on parantaa alueen kilpailukykyä maailmanlaajuisella areenalla luomalla yhtenäiset, kansainvälisesti tunnustetut markkinat ja lähiliikennevyöhykkeet. Kaiken kaikkiaan Itämeren alueen kasvukäytävien poliittinen merkitys on kasvanut infrastruktuuri-investointien ansiosta, jotka luovat mahdollisuuksia alueen kehittämiseen suhteessa kansainvälisiin investointeihin ja Venäjän markkinoihin. Tämän moniskaalaisuuden vuoksi aluepolitiikan kehittäminen ja kasvukäytävien kattava suunnittelu edellyttävät tietopohjaa ja indikaattoreita, jotka kuvaavat oikeudenmukaisesti eri maiden, erilaisten kaupunki- ja maaseutualueiden ja erityisesti niiden kansalaisten ja talouden toimijoiden ja toimien toimivuutta ja vuorovaikutusta. Tällä hetkellä useiden hallinnollisten rajojen yli kulkevien käytävien eri alueille liitettyä paikkatietoa ei useinkaan oteta riittävästi huomioon ja hyödynnetä suunnitteluprosesseissa. Erityisesti käytävän vuorovaikutusta kuvaavat tiedot ovat usein rajallisia. Tämän vuoksi tässä kohdennetussa analyysissä käsitellään tärkeää tarvetta ymmärtää paremmin sijaintiperusteisiin tietoihin perustuvien käytävien alueellisia realiteetteja. Käytävien kehittämisen pitkän aikavälin painotusta on tuettava uusilla datan hyödyntämiskeinoilla, koska näiden alueiden kehitysdynamiikka ei enää sovellu tiedonkeruun perinteisiin hallinnollisiin rajoihin. Uudet tietolähteet, kuten massadata, tarjoavat lupaavia mahdollisuuksia analysoida kasvukäytävien dynamiikkaa ja vuorovaikutusta. Internetin toiminnan tai sosiaalisen median analysoinnista saatavaa dataa ja tietoa voidaan yhä useammin käyttää aluekehityksen suuntausten seurantaan. Näin ollen tässä kohdennetussa analyysissä tutkitaan Euroopan kasvukäytävien yhteydessä, missä määrin uusia ”suurten tietojen” keruumenetelmiä voidaan käyttää nykyisten aluepolitiikkojen rikastamiseen ja ajantasaisemman näytön antamiseen. Massadatan käyttö tarjoaa yhdessä perinteisten tilastotietojen kanssa mahdollisuuksia tutkia muuttovirtoja kasvukäytävien eri alueiden välillä.
