Merilohi ja meritaimen (kalat) ovat vähentyneet 70 prosenttia 1970-luvulta (Cefas 2014) ja näin ollen niillä on merkittävä ympäristönsuojelu EU:n luontotyyppidirektiivin nojalla, ja ne mainitaan erityisten suojelutoimien alueilla. Ne ovat indikaattoreita vesi- ja meridirektiivissä GES:n mittaamiseksi. Nuorten ja aikuisten lisääntynyt runsaus hyödyttäisi heidän saalistajiaan, esimerkiksi GES-indikaattoreita, meribassia, meri- ja jokilampuja ja ankeriaita, myös merilintuja, saukkoja ja hylkeitä. Lohieläimillä on myös huomattava taloudellinen merkitys, ja Le Quesnen ja Selbyn vuonna 2007 tekemän riippumattoman tutkimuksen mukaan lohikalan virkistysarvo Euroopassa oli 1,2 miljardia euroa, mutta se on laskussa. Molemmat lajit ovat riippuvaisia TCW: stä kahdessa kriittisessä elämänvaiheessa – nuorilla ja aikuisilla. Kananmunat kutevat joessa talvella, 1–3 vuoden kuluttua nuoret siirtyvät mereen smolttina ja 1–3 vuoden kuluttua meressä aikuiset palaavat syntymäjokeensa kutemaan. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) ja keskeiset sidosryhmät, ympäristökeskus ja L’Agence française pour la biodiversité (AFB) ovat olettaneet, että lohen eloonjääminen vähenee TCW: ssä. ICES nosti ympäristökysymykset, merisuunnittelun ja tietämyksen puutteet (esim. missä useimmat lohieläimet kuolevat jokisuistoissa tai merellä ja missä meritaimen syöttää merellä) niiden säilyttämisen ensisijaisia kysymyksiä (ICES WGNAS 2015 & WKTRUTTA 2013). Uuden tiedon tuottaminen pilottitoimista parantaisi huomattavasti EA:n ja AFB:n nykyisin käyttämiä välineitä suojelurajojen ja kiintiöiden laskemiseen ja määriteltäisiin mukautuvia hoitosuunnitelmia ympäristömuutosten lieventämiseksi. Kehittääkseen uusia menetelmiä lohikantojen suojelemiseksi ja lisäämiseksi SAMARCH tuottaa ohjelmaan kolme uutta tuottajaorganisaatiota. WP T1 tutkii lohieläinten sijaintia, eloonjäämistä ja liikkumista TCW: n kautta ymmärtääkseen, missä ne katoavat. WP T2 käyttää DNA-analyysiä meritaimenen tärkeiden TCW-alueiden kartoittamiseen, poliisitoiminnan parantamiseen ja lohiverkkojen raja-arvojen asettamiseen. WP T3 tarjoaa uutta tietoa CL- ja QU-laskelmien parantamiseksi. Sääntelyn muutos tapahtuu WP T4:n kautta, mikä johtaa siihen, että aikuisten runsaus kasvaa arviolta 6–9 prosenttia koko FCE-alueella, mikä mitataan kumppanien käyttämien viiden kalanlaskurin ja tonnikalarysän sekä EA:n ja AFB:n koko FCE-alueella kirjaamien kalastajien saaliiden avulla. SAMARCH sopii täydellisesti FCE: lle, koska se kokoaa yhteen arvostetut kumppanit, joilla on tietoja, kalojen laskentavälineitä, merkitsemistaitoja, kalavaa’at, kalakannan arviointiosaaminen ja lohieläinten geneettiset taidot, jotta niiden kalakantaa voidaan parantaa FCE: ssä ja. Tarvitsemme viisivuotisen hankkeen, jossa kootaan vankat tulokset ja uudet politiikat niiden integroimiseksi FCE:n lohenhoitorakenteisiin, mikä puolestaan lisää hyvän ekologisen tilan kasvua. Viite 13 tukikirjettä keskeisiltä sidosryhmiltä.
