Tätä soveltavaa tutkimustoimintaa varten suoritetaan seuraavat tehtävät: kysy yksi: ESPONin tutkimustoiminnan yhteinen standardi on yleiseurooppalaisen vertailuanalyysin tarjoaminen. Tämän saavuttamiseksi tehtävä 1 olisi sen vuoksi jaettava kahteen keskeiseen osatehtävään seuraavasti: kehittää kattavan ja järjestelmällisen kirjallisuuden tarkastelun avulla teoreettista ja käsitteellistä ymmärrystä maaseutualueiden kutistumisesta. Kutistuvien kaupunkien ilmiöstä on olemassa monia asiaan liittyvää tutkimuskirjallisuutta, ja tätä kirjallisuutta on analysoitava huolellisesti sen selvittämiseksi, missä määrin sen teoreettiset käsitteet ja analyyttiset puitteet voidaan siirtää maaseudulle. Tätä olisi täydennettävä laajemmalla yleiskatsauksella asiaankuuluvasta akateemisesta ja poliittisesta kirjallisuudesta. ESPON on jo julkaissut useita aiheeseen liittyviä tutkimuksia, joita olisi tarkasteltava kattavasti niiden tulosten hyödyntämiseksi, täydentävyyden hyödyntämiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi. Esimerkkejä ovat: Edora (Euroopan kehitysmahdollisuudet maaseutualueilla) Puhdistaminen (maaseutualueiden potentiaali) GEOSPECS (maantieteelliset eritelmät ja kehityspotentiaali Euroopassa); ECR2 (alueiden talouskriisi ja selviytymiskyky) ja Profecy (sisäiset reunat: Kansalliset alueet, joilla on haasteita, jotka liittyvät keskeisten yleishyödyllisten palvelujen saatavuuteen). Tulevaan hankkeeseen sisältyy myös URRUC (Kaupunki- ja maaseutualueiden välisten yhteyksien parantaminen muilla kuin metapoliittisilla alueilla), b) käsitteellisen ja metodologisen kehyksen luominen määrällisten tietojen keräämistä varten, jotta saadaan joukko indikaattoreita, joiden avulla voidaan kartoittaa ja analysoida maaseutualueiden kutistumista Euroopan laajuisesti. Tämä edellyttää, että otetaan käyttöön käytännölliset ja toteuttamiskelpoiset väestö-, talous- ja ympäristöindikaattorit, jotta voidaan tunnistaa maantieteelliset suuntaukset kutistuvilla maaseutualueilla Euroopan laajuisesti. Keskeinen osa tätä tehtävää on siksi sellaisten tietojen ja tietolähteiden kerääminen, joita tutkimus aikoo käyttää indikaattoreiden kehittämiseen ja analyysien tekemiseen. Tietojen analysoinnin ja luokittelun olisi johdettava systemaattisiin ja yleisiin typologioihin, joiden avulla voidaan tunnistaa Euroopan maaseutualueet eri maantieteellisissä yhteyksissä ja luokitella maaseutualueet, jotka ovat vaarassa kutistua. Kansallisia ja alueellisia (NUTS 3) tietoja olisi kerättävä mahdollisimman paljon maailmanlaajuista finanssikriisiä edeltävältä ja sen jälkeiseltä ajalta (vuoden 2001 jälkeen). Niiden vakiintuneiden sosioekonomisten tietojen lähteiden lisäksi, jotka kattavat Eurostatin (tai muiden) yleiseurooppalaisen kattavuuden, olisi myös tutkittava vähemmän perinteisten indikaattoreiden (esim. elämänlaatuindikaattorit) merkityksellisyyttä ja käyttöä. On tunnustettu, että näiden tutkimusten toteutuksessa voi syntyä dataan liittyviä haasteita. Tässä yhteydessä on tärkeää muotoilla tiedot vakaan teoreettisen ja käsitteellisen käsityksen mukaisesti tehtävässä 1 a esitetyllä tavalla. On myös tärkeää kehittää ennakoiva lähestymistapa tiedonkeruuseen, tietojen yhdenmukaistamiseen, puuttuvien tietojen ja tietojen arviointiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseen. Tällaisten tietopuutteiden korjaamiseksi on tarpeen käyttää uusien mallien kehittämistä tai olemassa olevien mallien käyttöä puuttuvien arvojen arvioimiseksi, myös olemassa olevien ESPON-tutkimusten perusteella (kuten edellä on kuvattu). ESPON M4D tutki myös erilaisia lähestymistapoja alueellisten tietojen arvioimiseksi jaottelemalla. Mahdollisten palveluntarjoajien olisi esitettävä tarjouksessaan yhteenveto yhdennetyistä määrällisistä ja laadullisista menetelmistä, joita ehdotetaan käytettäviksi näiden tutkimusten tavoitteiden saavuttamiseksi, keskittyen erityisesti innovatiivisiin ja tehokkaisiin menetelmiin vastauksena tehtävässä 1 käsiteltäviin kysymyksiin. Tehtävä 2: Tapaustutkimuksia. Jotta tietopuutteet ja mahdollinen huono vertailtavuus voidaan kuroa umpeen, olisi täydennettävä yksityiskohtaisella analyysillä käytännön tapaustutkimuksista, jotta saadaan parempi tulkinta mahdollisista vaikutuksista aluehallintoon kutistuvilla maaseutualueilla ja tietämyksen hyödyntämisen parantamisessa. Tähän laadulliseen analyysiin olisi sisällyttävä toissijaisia tietolähteitä koskeva kiinteä tutkimus ja keskeisten poliittisten toimijoiden, sidosryhmien (myös kansalaisyhteiskunnan ja valtiosta riippumattomien järjestöjen jne.) ja tutkijoiden/tutkijoiden haastattelut kansainvälisellä, kansallisella ja alueellisella tasolla, jotta saataisiin kattavampi, rikkaampi ja tulkitsevampi käsitys tutkimuksen kohteena olevasta tutkimusilmiöstä. alueellinen dynamiikka ja näitä suuntauksia ohjaavat selittävät tekijät; ja iii) erilaisia aloitteita...