Satamakaupungit ovat historiallisesti olleet olennainen osa eurooppalaista yhteiskuntaa ja taloutta. Meriliikenteen yleisestä kasvusta huolimatta monissa Euroopan satamakaupungeissa on käynnissä satamiin liittyvän toiminnan siirtäminen keskeisiltä alueilta muihin paikkoihin. Tämän taloudellisen toiminnan menetys jättää heikkeneviä kaupunkialueita. Nykyään tulvavesialueet ovat strategisesti arvokkaita, mutta niiden kehittämistä voidaan rajoittaa huomattavasti puhdistuskäsittelystä, tonttien pirstoutumisesta ja monimutkaisesta maanomistuksesta aiheutuvilla kustannuksilla. Satamakaupunkien elvyttämisen haasteesta on keskusteltu viime vuosina useissa alueiden komitean työpajoissa ja ainakin kahdessa poliittisessa katsauksessa Euroopan parlamentille marraskuussa 2016 ja toukokuussa 2017. Globalisaatio tarjoaa satamakaupungeille tilaisuuden hyödyntää näitä vanhoja teollisuusalueita elvyttääkseen talouttaan, vahvistaakseen magneettista vetovoimaansa, tullakseen innovaatiokeskuksiksi ja toimiakseen johtavina esimerkkeinä kestävästä kaupunkisuunnittelusta ja varmistaakseen niiden pitkän aikavälin kilpailukyvyn EU:n taloudellisina tekijöinä (Euroopan parlamentti, toukokuu 2017). Koska satamakaupungit pystyvät puuttumaan joihinkin rajoitteisiin, ne ovat ihanteellisessa asemassa toimimaan kestävän kaupungistumisen merkkijoina [1], jotka vastaavat lisääntyvään kaupungistumiseen liittyviin maailmanlaajuisiin kehityshaasteisiin (70 prosenttia maailman väestöstä on kaupunkia vuoteen 2050 mennessä). Pienet kaupungit, joilla on kukoistava talous ja korkea elämänlaatu, ovat usein valinta Millennials eri puolilla Eurooppaa. Satamakaupunkien kestävä elpyminen voi edistää EU:n kasvua nykyaikaisessa taloudessa ja näyttää tietä kaupunkien elinvoimaisuudessa. ENSURE-ohjelman kohdennetussa analyysissä otetaan opiksi satamakaupungeilta, jotka ovat onnistuneet elvyttämään entisiä satama-alueitaan, ja sen avulla voidaan määritellä paremmin, miten uudistetut pienemmät satamakaupungit voivat vaikuttaa EU:n kollektiiviseen sosioekonomiseen terveyteen. Tämä toiminta johtaa siihen, että pienissä Euroopan satamakaupungeissa yhdistyvät muutosten ja kehityksen kannalta kriittiset tekijät, jotka keskittyvät rahoitukseen, tietämykseen, sääntelyyn, kansalaisten osallistumiseen, hallintoon ja muihin katalysaattoreihin. Se luo tietopohjan politiikanteolle, jolla tuetaan satamakaupunkialueiden uudelleenkehittämistä kaikkialla Euroopassa. Ei ole yhtä kokoa kaikille, mutta yhtenäisellä varastolla kaupungit voivat helpommin määrittää oman ratkaisunsa. Myös pienten kaupunkien välillä voi olla mahdollisuuksia kehittää kriittistä massaa tietyillä alueilla tehtävän yhteistyön avulla. ENSURE-ohjelman kohdennetussa analyysissä keskitytään neljään pieneen keskisuureen kaupunkiin, jotka heijastavat Euroopan alueellista monimuotoisuutta mutta joilla on samat haasteet ja mahdollisuudet toteuttaa visio satamakaupunkiensa elvyttämisestä. Corkin, Aalborgin, Catanian ja Brestin kaupungin viranomaisilla on suuria haasteita uudistumisen varmistamisessa ja vanhojen satama-alueiden integroimisessa takaisin kaupungin. Haasteita ovat muun muassa suunnittelustrategioiden laatiminen; henkilöstön resurssien ja valmiuksien kehittäminen (Cork) muutoksen aikaansaamiseksi; maanomistus (Cork); tarvittavien investointien vapauttaminen (Cork, Aalborg) useiden sidosryhmien koordinointi (kaikki); paikkavalmistus (kaikki); rakennetun perintöomaisuuden uudelleenkäyttö (Brest); ja tehokkaiden hallintomallien luominen (Brest, Aalborg).
