Koko maailma on kärsinyt pandemiasta, jolla on ollut tuhoisia ja erittäin vakavia seurauksia yrityksille, järjestöille ja niiden työntekijöille. Hyvin lyhyessä ajassa nämä seuraukset ovat vaikuttaneet erittäin kielteisesti työmarkkinoihin, mikä on johtanut valtavaan määrään irtisanomisia ja irtisanomisilmoituksia. Hallitus on toteuttanut useita toimenpiteitä näiden kielteisten seurausten lieventämiseksi. Yksi näistä toimenpiteistä on yritysten mahdollisuus hakea taloudellista tukea työajan lyhentämisjärjestelyihin koronapandemian vuoksi. Toinen aloite on ollut Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoituspyyntöjen mainostaminen, jotta yritykset ja niiden työntekijät voisivat hyötyä osaamisen kehittämistoimista, joilla pyritään vahvistamaan yksilön taitoja työpaikalla ja/tai heidän asemaansa työmarkkinoilla, jos heidät irtisanotaan tai irtisanotaan. Tämän ESR:n kehotuksen jälkeen Ruotsin yksityisen sektorin sinipalvelijoille tarkoitettu työpaikkasiirtymäsäätiö Trygghetsfonden TSL (TSL) jättää hakemuksen hankkeen johtamiseksi ehdotuspyynnön kansallisen rahoituksen ”Kilpailukyky – yksityishenkilöiden ja yritysten kilpailukyky” puitteissa. Ruotsin työpaikkasiirtymäsäätiö on Ruotsin elinkeinoelämän keskusliiton ja Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön (LO) perustama työpaikkasiirtymärahasto yksityisen sektorin työntekijöille. TSL:n työpaikkasiirtymäjärjestelmään liittyy yhteensä 70 000 työnantajaa ja 2 000 000 työntekijää. Tavoitteenamme on auttaa työnpuutteen vuoksi irtisanottuja yksityisiä työntekijöitä löytämään uusi työpaikka, perustamaan oma yritys tai aloittamaan opintoja. Viimeisten kahdentoista kuukauden aikana yhdeksän kymmenestä osallistujasta on pystynyt ratkaisemaan tilanteensa vuoden kuluessa. TSL:llä on pitkä kokemus työpaikan siirtymisestä, se helpottaa työmarkkinoiden rakennemuutoksia ja parantaa yritysten tarpeiden ja työntekijöiden taitojen yhteensovittamista. Ehdotetun hankkeen kohderyhmänä ovat yksityisen sektorin yritykset, jotka kärsivät taloudellisista tappioista, ja niiden työntekijät. Tämä koskee myös henkilöitä, jotka työskentelevät lyhyessä ajassa tai joille ilmoitetaan työsuhteen päättymisestä. Ruotsin taloudellisen ja alueellisen kasvun viraston toimittamien tilastojen mukaan 30 000 työntekijää 30 000 yrityksessä oli 29. huhtikuuta 2020 mennessä mukana lyhennettyä työaikaa koskevassa järjestelmässä. Monet näistä yrityksistä ovat yhteydessä TSL:ään ja vielä useammat kärsivät taloudellisista tappioista. Kansallisen ”Kilpailukyky – yksilöt ja yritykset” -hankkeen omistajana TSL luo kehyksen, joka tarjoaa yrityksille ja sen työntekijöille mahdollisuuden hakea validointi- ja osaamisen kehittämistoimia. Hakemus koskee hanketta kansallisella tasolla. Käytännössä hankkeessa hankitaan validointi- ja koulutusjärjestelmiä, levitetään tietoa hankkeen mahdollisuuksista ja käsitellään hakemuksia. Tärkeä osa hanketta on yhteistyö ja vuoropuhelu asiaankuuluvien sidosryhmien, kuten työnantajien ja työntekijöiden, ammattialajärjestöjen, viranomaisten, validointien ja koulutuksen tarjoajien kanssa. Hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa keskitytään voimakkaasti myös sukupuolten tasa-arvon ja saavutettavuuden huomioimiseen. Lisäksi TSL vastaa hanketavoitteiden hallinnoinnista ja seurannasta sekä laadunvarmistuksesta. Hankkeen odotetut tulokset ovat, että naisille ja miehille tarjotaan ja he osallistuvat osaamisen kehittämisohjelmiin. Tavoitteenamme on, että tällaisiin toimenpiteisiin osallistuneet tuntevat vahvistaneensa taitojaan nykyisessä työllisyysasemassaan tai tuntevat olonsa paremmiksi työllistyä toisessa yrityksessä tai toimialalla. Yrityksille odotetaan, että työntekijöiden osaamisen kehittämistoimenpiteiden katsotaan edistävän kilpailukykyä työntekijöiden korkeamman osaamisen ja osaamisen ansiosta. Hankkeen toinen tavoite on kehittää työntekijöiden osaamisen kehittämismalli, jota voidaan tulevaisuudessa käyttää mallina työajan lyhentämisen yhteydessä tai vastaavissa tavoitteissa, jotka koskevat työntekijöiden täydennys- tai uudelleenkoulutustoimenpiteitä.