Hankkeen kohderyhmänä ovat SFI (Ruotsin maahanmuuttajat) ja ammatilliset opettajat (Berg, Härjedalen, Krokoms, Strömsund, Åre ja Östersund). Näiden henkilöiden on lisättävä osaamistaan ja hankittava taitoja täyttääkseen SFI:n uuden vaatimuksen, joka yhdistetään yhä enemmän ammatilliseen koulutukseen (sekä muuhun ammatilliseen toimintaan). Tämä edellyttää myös foorumeita ja verkostoja, joiden avulla voidaan vaihtaa kokemuksia johdon tasolla ja organisaatiotasolla. SFI:n, ammatillisten opettajien ja rehtorien kokonaismääräksi arvioidaan 58, joista 20 miestä ja 38 naista. Hankkeen tavoitteena on parantaa naisten ja miesten SFI:n ja ammatillisten opettajien osaamista siten, että heidän taitonsa vastaavat muuttuvan koulutuspedagogiikan vaatimuksia, joissa SFI ja ammatillinen koulutus (sekä muu ammatillinen toiminta) yhdistetään ja joissa johdon ja organisaatiotason yhteistyö luo organisatoriset edellytykset tälle uudelle koulutuspedagogiikalle. SFI:n ja ammatillisen koulutuksen lisääntyneen yhdistelmän tausta ja kehitys käy selvästi ilmi julkisessa keskustelussa, jossa usein esitetään seuraavaa: 1) Se kestää liian kauan, että opiskelijat ovat suorittaneet koulutuksensa. 2) Ohjelmassa ei ole selkeitä yhteyksiä työllisyyteen. 3) Ruotsin opetusvirasto (Skolverket) vaatii SFI-opiskelijoille lisää vaihtoehtoja kieliopintojensa rinnalla. Hän voi esimerkiksi opiskella ammatillista tai muuta aikuiskoulutuksen kurssia. SFI:ssä käytetyn ajan laadun ja tehokkuuden parantamiseksi on tärkeää, että kieliarviointiin sisällytetään kaikki toiminnot, joissa opiskelijat voivat oppia kieltä. Meidän on vahvistettava kielitaitoa kehitettäessä työmenetelmiä, lisättävä kielitaidon arviointia luokkahuoneen ulkopuolella sekä lisättävä SFI:n ja ammatillisten opettajien välistä yhteistyötä. Organisatorisella tasolla tarvitaan taitoja ja parempaa ymmärrystä, jotta näitä uusia vaatimuksia voidaan tukea ja organisatorisia ehtoja. Viime vuosina useat toimijat Ruotsissa ovat testanneet ja kehittäneet menetelmiä, joissa SFI yhdistetään koulutukseen, käytäntöön tai vastaavaan. Yksilölle, työmarkkinoille ja yhteiskunnalle on esitetty useita etuja. Se on esimerkiksi nopeuttanut kielten oppimista yksilön kannalta, lisännyt työnantajien kiinnostusta ottaa harjoittelijoita vastaan ja siten voinut siirtyä nopeammin työelämään. Tukholma ja Gävleborg ovat edelläkävijöitä tässä kehityksessä ja on myös onnistuneita hankkeita mm. Sorselessa, jossa toimijoiden säännöllisessä toiminnassa on saavutettu onnistuneita tuloksia. Monet näistä esimerkeistä tosin tulevat tiheämmin asutuilta alueilta. Alueemme voi hyödyntää oppimista, mutta sen on kuitenkin myös mukautettava ja kehitettävä taitoja ja malleja, jotka perustuvat olosuhteisiin, joissa väestö on harva, opiskelijapohja on rajallinen (erityisesti jo olemassa olevassa ammatillisessa koulutuksessa) ja pitkiä matkoja. Kohderyhmän kanssa työskentelevillä henkilöillä on erilainen tausta, he tulevat eri kulttuureista, joten heillä on usein erilaiset näkemykset sukupuolten tasa-arvosta. Tämä edellyttää SFI:n ja ammatillisten opettajien hyvää ymmärrystä ja korkeaa osaamista, joilla on jatkuvasti uutta tietoa alalta.