Niiden Itä-Keski-Ruotsin (ÖMS) nuorten osuus, jotka eivät ole suorittaneet lukiota neljään vuoteen, on noin 24 prosenttia. On enemmän naisia kuin miehiä, jotka suorittavat ylemmän perusasteen. Niiden miesten osuus, jotka eivät suorita keskiasteen koulutusta, on 3–5 prosenttiyksikköä suurempi kuin naisten vastaava osuus. Valmistelevien opinto-ohjelmien osuus opiskelijoista, jotka eivät suorittaneet lukiota neljän vuoden jälkeen, on 15 %, kun taas ammatillisten ohjelmien vastaava osuus on 23 %. Nuoriin, joiden on vaikea saada jalansijaa työmarkkinoilla, kuuluvat myös äskettäin saapuneet nuoret, joilla on erilaiset koulutustaustat, ja vammaiset nuoret. Puutteet perus- ja keskiasteen koulutuksessa ovat yksi syy siihen, miksi vammaisten henkilöiden koulutustaso on yleensä alhaisempi kuin muun väestön. Kuten muun väestön, molempien ryhmien naisilla on yleensä korkeampi koulutustaso kuin miehillä. 15–24-vuotiaat nuoret, jotka keskeyttävät koulunkäynnin ilman ylioppilastutkintoja, ovat vaarassa sairastua, ja heidän on vaikea päästä työmarkkinoille ja löytää sieltä vakituinen työpaikka kuin ne, jotka ovat saavuttaneet palkkaluokan. Työmarkkinoilla on kuitenkin tarjolla vähän ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, mutta nuoret, joilla ei ole ylipalkkaluokkaa, eivät voi kilpailla täydellisten palkkaluokkien omaavien nuorten kanssa. Keskiasteen koulunkäynnin keskeyttäminen ÖMS:n alueella asettaa haasteita, jotka liittyvät nuorten aikuisten tukemiseen koulutukseen tai työelämään palaamisessa. Jotta tähän haasteeseen voitaisiin soveltaa yhdennettyä lähestymistapaa, Itä-Keski-Ruotsin, Östergötlandin, Södermanlandin, Upplandin, Västmanlandin ja Örebron viisi aluetta osallistuivat yhteiseen hakemukseen ja pyrkimyksiin ehkäistä ja vähentää koulunkäynnin keskeyttäneiden ja akateemisten epäonnistumisten määrää sekä auttaa nuoria palaamaan opintoihin tai harjoitteluun/työhön ja saamaan pysyviä yhteyksiä työmarkkinoille. Vuosina 2015–2018 haluaisimme toteuttaa seuraavat toimet ESR-rahaston tuella: • autetaan 15–24-vuotiaita nuoria, jotka ovat vaarassa jäädä koulunkäynnin ulkopuolelle tai jotka ovat jo pudonneet koulutus-/työmarkkinoilta, tunnistamalla heidät varhaisessa vaiheessa, jotta he voivat saada yksilöllistä tukea palatakseen koulutukseen tai päästäkseen työmarkkinoille. • Lisätään nuorten miesten ja naisten pääsyä työmarkkinoille erityisesti lisäämällä lukiokoulutuksen suorittaneiden osuutta. • Vähentää sukupuolistereotypioiden kurssi- ja työpaikkavalintojen määrää laajentamalla näkökulmiaan ja valitsemalla kouluja/työpaikkoja laajemmasta näkökulmasta. • Hankkeet, joilla edistetään syrjimättömyyttä sen toiminnassa. • Hankkeet edistävät esteettömyysnäkökulmaa toiminnassaan. Tällaisia vaikutuksia ovat muun muassa • uusien välineiden ja menetelmien kehittäminen, testaaminen, käyttöönotto ja arviointi nuorille, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulunkäynnin • Uusien välineiden ja menetelmien kehittäminen, testaaminen, perustaminen ja arviointi, jotka on suunnattu jo koulunkäynnin keskeyttäneille nuorille • Osallistuvissa organisaatioissa viimeiset muutokset. • Pysyvät rakenteet, joilla pyritään jatkuvasti vähentämään keskiasteen koulunkäynnin keskeyttäneiden määrää. Hanke toteutetaan 30 osahankkeena kouluissa ja useissa kunnissa ja 40 kunnassa, joissa on noin 4 000 15–24-vuotiasta nuorta. Kukin hanke asettaa omat tavoitteensa edellä kuvatun hankkeen puitteissa. Yhteistyökumppaneita ovat Arbetsförmedlingen, Försäkringskassan, sosiaalivakuutus, kuntahallinto, lääninvaltuustot ja eri maakuntien yritykset.