LOFAR (Low Frequency Array) on maailman suurin radioteleskooppi. Radioteleskoopin avulla luodaan teleskooppikuvia radioaalloista, joiden aallonpituus on suhteellisen suuri. LOFAR koostuu noin 7000 LBA-tyyppisestä antennista ja 50000 HBA-tyyppisestä antennista, jotka sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa ja joiden keskus sijaitsee Pohjois-Alankomaissa, jossa 70 prosenttia antennista sijaitsee. Nykyinen LOFAR-installaatio suunniteltiin noin 10 vuotta sitten ja pysyi sen jälkeen lähes muuttumattomana. Teknologian kehityksen edistyminen tarjoaa mahdollisuuksia päivittää LOFARia laajamittaisesti pääasiassa kahdella alalla, jotka ovat järjestelmän laajempi käyttöönotto ja järjestelmän kestävyyden parantaminen. Ensinnäkin tutkitaan analogisen ja digitaalisen elektroniikan päivittämistä. Antennien nykyiset komponentit eivät ole enää saatavilla, mikä tekee uusien kenttien rakentamisen mahdottomaksi. Lisäksi digitaalisen tietojenkäsittelyn parantaminen voi laajentaa LOFARin soveltamisalaa. Lisäksi päivitykseen sisältyy LOFAR-järjestelmän kestävyys. Aurinkosähköpaneelit voivat toimittaa energiaintensiivistä järjestelmää uusiutuvalla energialla, mutta siihen tarvittavat aurinkosähköinvertterit aiheuttavat tällä hetkellä häiriöitä LOFARilta vastaanotettaville radiosignaaleille. Sen vuoksi on tutkittava, miten tämä vaikutus voidaan minimoida tai kompensoida. Tämän tietämyksen kehittämishankkeen perimmäisenä tavoitteena on ottaa tämä teknologia käyttöön LOFAR 2.0 -järjestelmässä vuodesta 2020 alkaen. Siitä lähtien LOFAR-järjestelmän parantamiseen ja laajentamiseen on tehty uusia investointeja. Tätä varten tarvittavien tietojen on oltava valmiina. Tämä pitää järjestelmän maailman eturintamassa. Tämä tarkoittaa, että LOFARilla on mahdollisuuksia laajempiin sovelluksiin esimerkiksi ESAlle, maatalousalalle ja muille potentiaalisille markkinoille. Lisäksi hankkeella varmistetaan Pohjois-Alankomaiden vahvempi osaamisasema, jota voidaan soveltaa myös muilla markkinoilla.