Välittömänä tavoitteena on parantaa kestävällä tavalla Venetsiajärven veden laatua, säilyttää ja varmistaa rannikkoalueiden luonnonläheisen tilan korkeampi taso ja varmistaa hyvän ekologisen tilan kestävä saavuttaminen vesipuitedirektiivin mukaisesti. Venetsiajärven enimmäisvedenkorkeus on + 170 cm suhteessa Agardin vesistandardin 0-pisteeseen (102,62 m B.f.) voimassa olevien toimintamääräysten mukaisesti. Useimpien rannikkovartiolaitosten korkeus ja tekninen soveltuvuus on kuitenkin edelleen mukautettu aiemmin käytettyihin alempiin vesitasoihin. Suurin osa rannikkovartiostoista ja niiden perustana olevien alueiden korkeus eivät enää ole voimassa olevan lainsäädännön mukaisia (30/2008 artikla). (XII) 31.) KvVM-asetus), joka aiheuttaa vakavia kuivatusongelmia järven välittömällä rannikkokaistalla, jota pahentaa ratkaisujen puute järven ”suuren vesipohjan” kokonaisvaltaiseen vesihuoltoon. Korkeuden alijäämien lisäksi ongelmana on myös nykyisten rannikkovartiolaitosten vakava heikkeneminen. Valmisteluvaiheessa määriteltiin myös pohja-alueiden rantojen käyttö. Rannikkoalueiden nykyisiä ja suunniteltuja tulevia käyttötarkoituksia arvioitaessa on tehty kattava tilannearviointi sekä ehdotus Venetsiajärven rantojen käytöstä siten, että myös täytettyjen alueiden suojelu, rantautuminen, vesiurheilu ja satamien rakentaminen ratkaistaan. Otetaan huomioon ekologiset näkökohdat sekä rantakäytön ja ruoppausjätteiden sijainnin välinen vuorovaikutus. Tämä tavoite on sopusoinnussa 83/2014 artiklan säännösten kanssa, jotka koskevat suurten vesien, rannikkoalueiden, tulvatasanteiden ja lähtevien vesien käyttöä ja käyttöä sekä jokien suurten vesienhoitosuunnitelman valmistelun järjestystä ja sisältöä koskevia sääntöjä. (III) 14.) valtioneuvoston asetuksessa säädettyjen 6 m:n taajuuskaistojen käyttöön. Hankkeen toteutuksen aikana vesistöt ja veden laatu sedimenttialtaat järjestetään tarvittaviin paikkoihin. Hankkeen toteutuksen aikana vesistöt ja veden laatu sedimenttialtaat järjestetään tarvittaviin paikkoihin. Ruoppaustöihin kuuluu Velencejärven vesistöjen ja lahden osien ruoppaus, jonka lietteen ruoppaus on ~102 500 m³. Luonnonsuojelu, virtauksen parantaminen ja veden laadun suojelu toteutetaan poistamalla noin 39 600 m³ vesimateriaalia. Ruoppausmateriaalien asentaminen edellyttää, että Cserepes-saareen ja Dinnyési Zagytériin rakennetaan rikastusalue, jonka kapasiteetti on ~ 296 000 m³. Noin 5,500 fm rantasuojelulaitos tai tekninen laitos puretaan ja rakennetaan teknisillä parametreilla, jotka täyttävät lainsäädännön tekniset vaatimukset ~29 000 fm uusi rantasuojelulaitos, 6 luonnollista juomapaikkaa ja 2 kestävää kalakradelia hankkeen toteuttamisen aikana. Hankkeen toteutuksen aikana kasvillisuuteen ja eläimistöön kohdistuvia vaikutuksia on seurattava jatkuvasti. Valtioneuvoston asetuksen nro 120/1999 mukaisesti. (VIII.16.) ruo’onhoitosäännöistä laaditaan Velencejärven ruokohoitosuunnitelma. Yhteys vesipolitiikan puitedirektiivin tavoitteisiin: Hanke koostuu Velence-järven ruokoista ja avovedestä seisovista vesistöistä (VOR-koodit: AIQ959 ja AIQ960) sekä keisarin alemman ja Vereb-Pázmándin veden virtaus (VOR-koodit: AEP382 ja AEQ104) vaikuttavat jokisuistoihin ja muihin pieniin vesistöihin. Hanke vastaa VGT2-toimenpiteitä seuraavasti: Toimenpiteet ”Vedet ja vedenlaatuiset sedimenttialtaat”, ”tulvanparannuslahtiruoppaus” ja ”Redient sijoittaminen, rikastuslaatikoiden rakentaminen” liittyvät toisiinsa VGT:n näkökulmasta, joten niitä olisi kohdeltava yhdenmukaisesti. Periaatteessa toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään saapuvaa ja olemassa olevaa kuormitusta ottaen huomioon kaivatun materiaalin asianmukainen sijoittaminen. Toisiinsa liittyvät toimenpiteet: — 4a.2 sedimentin pilaantumisen vähentäminen ja poistaminen vesistöissä ja kiinteissä vesissä – 6.3 Meadrehabilitointimenetelmät (suuret joet, pienet ja keskisuuret vesistöt, seisovat vesistöt, keinotekoiset vesimuodostumat) Toimenpiteet ”Osaseinän ja niihin liittyvien teknisten laitosten rakentaminen” ja ”kaivujen ja kalakalojen kehittäminen” voidaan luokitella toimintaryhmään 6 ” hydrologis-morfologisten olosuhteiden parantaminen pitkittäissuuntaisen yhteentoimivuuden ulkopuolella” kuuluvien VGT-toimenpiteiden mukaisesti seuraavasti: — 6.4 vyöhykkeen kunnostaminen riippuen vesimuodostumien ja seisovien vesien rannikkovyöhykkeen veden tyypistä – laitosten purkaminen 6,6 alueella, jotka ovat menettäneet tehtävänsä – ympäristön hyvän ekologisen tilan ja potentiaalin asteittainen saavuttaminen (vaikkakin olennaisilta osin vesiväylien kannalta tarpeellinen toimenpide, mutta sen periaatteiden perusteella rannikkomuurin osalta voidaan tehdä rinnakkain seisovien vesien kanssa).
