Kansallisen lasitalotietokannan (NÜA) kehittämisen myötä luodaan laadullisesti uusi malli, jolla kehitetään edelleen olemassa olevia tietokantoja (kansallinen päästöinventaario, HUNMIT-malli) kasvihuonekaasupäästöjä koskevien ennusteiden tuottamiseksi, alakohtaisen ja yleisen taloudellisen strategisen suunnittelun, poliittisiin päätöksiin perustuvien tutkimusten, odotettujen kiintiötulojen paremman arvioinnin ja erilaisten raportointivelvoitteidemme paremman ja tarkemman noudattamisen varmistamiseksi. Kansallisen päästökartoituksen osalta jatkokehittämisellä tarkoitetaan yhtäältä syöttötietojen tuotantomenetelmien nykyaikaistamista, joka mahdollistaa tietojen toimittamisen virallisella tavalla, tietojen toimittajilta saadut alakohtaiset syöttötiedot yhdenmukaisessa muodossa ja toisaalta saatujen tietojen määrän lisäämistä. HUNMIT-mallin osalta skenaarioiden aikaväliä pidennetään kehityksen seurauksena ja tarkastellun taloudellisen toiminnan kirjoa pidennetään. IEA:n kehittämistä valmistellaan kahdella taustalla olevalla kehityksellä: Laaditaan IEA:n järjestelmäsuunnitelma ja laaditaan menetelmä, joka edellyttää joidenkin ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumista. Niiden tuotosten avulla määritetään kehitystyön lopullinen sisältö. Moduuleilla on varmistettava niiden tietokantojen ja hallintaohjelmistojen toiminta, joita kehitetään suunnitellun tarkoituksen saavuttamiseksi. Hankkeessa kehitettävät moduulit: • Kansallinen päästöinventaariomoduuli: Inventaariotietojen määrällinen ja laadullinen kehittäminen perustuu IPCC:n päästölaskentamenetelmiin, joissa otetaan huomioon alueelliset ja kotimaiset olosuhteet. Syöttötietojen lisääminen auttaa lisäämään tarkkuutta, ohjaamaan ensisijaisia tietoja, automatisoimaan laskennallisia tehtäviä lisää virheetöntä. • Projektiomoduuli: Funktio, joka pystyy tuottamaan päästöskenaarioita. Ennusteen reunaehdot ovat päästöjen intensiteettiä määrittävät teknologiset muutokset sekä kansainväliset ja kotimaiset poliittiset toimenpiteet. IEA:n puitteissa on myös mahdollista laatia teknologiaskenaariot kullekin alalle sekä EU:n päästökauppajärjestelmässä että päästökauppajärjestelmän ulkopuolisissa järjestelmissä. Moduulissa esitetään pääasiassa kolme skenaariota (ilman päästöjen rajoittamista koskevia toimenpiteitä, nykyisten toimenpiteiden jatkamista ja käyttöön otettavien toimenpiteiden vaikutuksia). • Käytäntömoduuli: IEA tarjoaa mahdollisuuden seurata dynaamisesti, antaa palautetta ja perustaa seurantajärjestelmä alakohtaisten strategioiden muutosten vaikutusten lieventämistä ja sopeutumista varten. Sen avulla on mahdollista vertailla toimenpiteitä niiden vaikutusten, kustannusten ja vaikuttavuuden perusteella. Esimerkiksi IEA:n avulla voidaan helposti seurata sellaisten ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamista, jotka johtuvat erilaisista kansainvälisistä tai EU:n sitoumuksista, jotka voivat olla vapaaehtoisia. • Päästökauppajärjestelmän toimien yhteiskäytöstä (jäljempänä: Moduuli ESD): IEA hallinnoi inventaariota ja samalla kasvihuonekaasujen päästötietoja rekisteröimällä kaupankäyntikelpoisia kansallisia kiintiöitä ja päästöoikeuksia sekä päästökauppajärjestelmässä että päästökauppajärjestelmän ulkopuolella. Kaupan kohteena olevien kiintiöiden määrä ja myyntihinta määräytyvät pääasiassa koko unionin energia-alan ja teollisuuden prosessien eikä kotimaisten prosessien perusteella. Näin ollen mallissa ei käytetä edellisissä luvuissa kuvattuja tietoja vaan käytetään komission laatimia pitkän aikavälin ennusteita. Tällainen tarkkuuden lisääntyminen voi johtaa luotettaviin ja tarkkoihin tuloihin kansantaloudelle. • Raportointimoduuli: Sen tavoitteena on täyttää EU:n ja kansainväliset raportointivelvoitteet ja tuottaa olennaisilta osin automatisoitua raportointia, joka perustuu ajantasaisimpiin tietoihin ja joka on muodollisesti ja sisällöltään tarkoituksenmukaisempaa. Tietokannan toimintaan tarvittava laitteisto- ja ohjelmistoympäristö (muut kuin kehitettävät) sekä niiden käyttö hankitaan hankkeen yhteydessä. Järjestelmän kehittämisen ja käyttöönoton lisäksi IEA:n täytäntöönpano on osa hanketta: Järjestelmän kehittämiseen, koulutukseen ja käyttöönottoon (asennukseen) liittyvien testaus- ja dokumentointitehtävien suorittaminen asianomaisille käyttäjille ja kaikkien lähdetietojen lataaminen tapahtumatietokantaan vuodesta 1985 alkaen. Tiedon levittämisen helpottamiseksi järjestetään vähintään viisi työpajaa/tapahtumaa, joissa käsitellään hankkeen tuloksia ammattilaisille, tiedontuottajille ja suurelle yleisölle.