Ammatillisen koulutuksen järjestelmämme voi osittain vastata alueellisiin taloudellisiin tarpeisiin, minkä vuoksi järjestelmää on uudistettava: siirtyminen tarjontaperusteisesta ammatillisesta koulutuksesta kysyntälähtöisiin tarpeisiin. Kilpailukykyinen taitotieto voidaan toteuttaa tarjoamalla ja kehittämällä digitalisaatioon ja robotisaatioon mukautettuja kehittyneitä taitoja ja taitoja, kuten teknologian kehitys edellyttää nyky-yhteiskunnassa. Koulutuslaitokset eivät pysty vastaamaan riittävän joustavasti koulutussisällön muutoksiin, hyödyntämään mahdollisuutta ottaa talouden toimijat mukaan ja hyödyntämään työmarkkinoiden tarpeita teknologian kiihtyvän kehityksen vuoksi. Alalta puuttuu perustaidot, jotka muodostaisivat perustan kaksiosaisen koulutuksen laajentamiselle ja yhteentoimivalle koulutusjärjestelmälle. Työolot eivät ole yhtä helposti saatavilla nykyisissä työpajoissa, ja tämä puute voidaan korjata vahvistamalla pk-yritysten ja ammatillisen koulutuksen rakenteiden ja toimijoiden yhteistyötä ja hyödyntämällä toisiaan. Vahvistamalla ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen välistä yhteyttä talouden toimijoiden ja korkea-asteen koulutuksen välillä voidaan saavuttaa lisää joustavuutta, kilpailukykyä ja tehokkuushyötyjä. Kouluun perustuvan ammatillisen koulutuksen muutoksella olisi varmistettava Unkarin talouden syntymiseen tarvittava hyvin koulutettu, pätevä ja pätevä työvoima. Toisaalta tämä prosessi haittaa työttömien määrän kasvua. Suuri osa pk-yrityksistä kohtaa työvoimaongelmia, vaikeuksia avointen työpaikkojen täyttämisessä ja vakavia puutteita ammatillisessa tietämyksessään ja pätevyydessään uuden henkilöstön tapauksessa. Tilanteen parantamiseksi yhä useammat pk-yritykset olisivat halukkaita osallistumaan kaksiosaiseen koulutukseen. Pienten yritysten kohdalla on yleensä useita esteitä: heillä ei ole riittävää infrastruktuuria, he eivät pysty pitkään aikaan saamaan hyvin koulutettuja ammattilaisia tuotannosta, ja he ovat liian raskaita koulutuksen hallinnoimiseksi. Tavoitteena on vähentää näitä esteitä pienten ja keskisuurten yritysten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Alan tilanneanalyysin perusteella voidaan havaita, että vain harvat ihmiset saavuttavat digitaalisen lukutaidon korkeamman tason, ja tämän parantamiseksi on tarpeen varmistaa, että opiskelijat ovat motivoituneita saattamaan loppuun tieto- ja viestintätekniikan ammattikoulutuksen. Tieto- ja viestintätekniikkaan ja digitaaliseen oppimiseen tehtävien investointien lisääminen, suotuisan ja kannustavan ympäristön luominen, sääntelyn uudelleenajattelu ja muuttaminen sekä niihin liittyvien rahoitusratkaisujen kehittäminen, yhteisen käsitteellisen sisällön luominen, säännöllisesti päivitettävän ja helposti haettavan digitaalisen oppimateriaalin luominen voivat toimia perustana ammatillisen koulutuksen uudistamiselle ja kannustaa kouluttajia käyttämään digitaalisia oppimismuotoja. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että on tarpeen perustaa alakohtaisia koulutuskeskuksia, joissa nykyaikaiset teknologialaitteet, laitteet, välineet ja opetusmateriaalit, joita tarvitaan alan perustutkintojen suorittamiseen ehdotuspyynnössä mainituilla kolmella alalla, edistävät työvoiman kehittämistä. Osa tukihakemuksesta on GINOP-6.1.10. Se perustuu lippulaivahankkeeseen ”Innovatiivinen koulutus talouden siirtymän tukemiseksi”: pienten ja keskisuurten yritysten osallistumisen vahvistamiseksi perustetaan alakohtaisia koulutuskeskuksia, joiden tarkoituksena on järkeistää kaksiosaisesta koulutuksesta aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ammatillisen koulutuksen nykyisten työpajojen, infrastruktuurin ja laitteiden pohjalta. Täytäntöönpano tapahtuu alemmassa vaiheessa. Metodologisen toiminnan ja teollisen kehittämisen (I.) määritelmän mukaisesti kumppaneina ovat ammatilliset koulutuskeskukset, joissa otetaan käyttöön älykkäitä mittausratkaisuja kokeiluluonteisesti (II.) ja jotka osallistuvat teollisuuden koulutuskeskusten perustamiseen. Projekti tarjoaa motivoivaa tukea ohjelmaan osallistuvien kilpailevien yritysideoiden palkitsemiseen sekä alakohtaisen osaamisen mittaustyökalujen metodologiseen kehittämiseen ja malliyrityssimulaatio-ohjelmien kehittämiseen. Ammatillisten koulutuskeskusten suorituspaikkojen infrastruktuurin arviointi, joka kattaa instituutioiden (koulun ja keskuksen) käytettävissä olevan inhimillisen ja aineellisen infrastruktuurin laadullisen ja määrällisen arvioinnin, toteutetaan samanaikaisesti yleisten sopimusehtojen sisältöelementtien kehittämisen kanssa. Ammatillisen koulutuksen keskusten rakennusenergia- ja arkkitehtonisten ratkaisujen arviointia varten kehitetään menetelmä, jonka avulla institutionaalinen järjestelmä toteutetaan. Perusteellisen mittauksen avulla voimme tarkasti määrittää, vahvistaa energiakehityksen tarpeen ja ottaa tarjouskilpailun yhteydessä käyttöön tarvittavat innovatiiviset energiatutkimukset. Energiaparannukset voivat johtaa kustannustehokkaaseen täytäntöönpanoon ja toimintaan.
