Tällä hetkellä työllisyyspolitiikan tärkeimmät haasteet ovat työvoimapula ja kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus, mikä johtuu osittain työmarkkinoiden tarpeiden ja työnhakijoiden osaamisrakenteiden eroista ja osittain alueellisista eroista. Hallitus aikoo vastata näihin haasteisiin vahvistamalla aktiivisia työmarkkinavälineitä, joilla helpotetaan pääsyä avoimille työmarkkinoille, edistämällä julkisten työpaikkojen poistumista kilpailulle ja uudistamalla julkista työvoimajärjestelmää, parantamalla työntekijöiden liikkuvuutta ja lisäämällä yritysten mahdollisuuksia luoda työpaikkoja. Suotuisa taloudellinen ympäristö ja työvoiman kasvava kysyntä eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että ei tapahtuisi rakenteellisia muutoksia, jotka johtaisivat työpaikkojen häviämiseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Teknologian kehityksellä, automaatiolla ja digitalisaatiolla on todennäköisesti merkittävä vaikutus työmarkkinoiden kehitykseen tulevina vuosikymmeninä. Erityisesti tietyillä aloilla työvoiman kysynnän ja työpaikkojen odotetaan vähenevän, mikä johtuu siitä, että automaatio voi korvata ihmisen työn suurella määrällä rutiinitoimintoja. OECD:n tietojen mukaan keskiasteen tutkintoa edellyttävien rutiinityöpaikkojen osuus on jo vähentynyt merkittävästi Euroopan unionissa viime vuosikymmenen aikana, kun taas korkeasti koulutettujen muiden kuin rutiininomaisten työpaikkojen osuus on kasvanut. Tämä suuntaus jatkuu ja kiihtyy seuraavan vuosikymmenen aikana. Työmarkkinoihin kohdistuvien vaikutusten laajuuden osalta kansainvälisessä kirjallisuudessa on erilaisia skenaarioita, mutta yleensä vallitsee yksimielisyys siitä, että digitalisaatio ja automaatio aiheuttavat rakenteellisia muutoksia työmarkkinoilla, joihin työntekijöiden on mukauduttava. Palveluilla ja tuilla, joilla autetaan vaihtamaan työpaikkoja työmarkkinoilla, voi olla tässä merkitystä. Vuoden 2008 jälkeinen talous- ja rahoituskriisi on osoittanut, että tämä edellyttää toimenpiteitä, jotka voidaan käynnistää välittömästi ja joilla voidaan reagoida nopeasti ilmoitettuihin joukkovähentämisiin. Sen vuoksi on myös aiheellista ottaa käyttöön tällainen mekanismi nykyisessä suotuisassa työmarkkinaympäristössä. Lippulaivahankkeen tavoitteena on auttaa työntekijöitä, joiden odotetaan siirtyvän uudelleen ennen työsuhteen päättymistä, jotta he voisivat löytää työpaikan ja jotta he eivät joutuisi työttömäksi. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden puuttua mahdollisiin irtisanomisiin julkisella sektorilla ja auttaa julkisen sektorin työntekijöitä pääsemään kilpailukykyiselle alalle. Ensisijaisen hankkeen kohderyhmänä ovat työntekijät, joihin joukkovähentäminen yrityksissä/julkisen sektorin työnantajissa saattaa vaikuttaa tai joiden työsuhteen odotetaan päättyvän vuoden kuluessa, ja työnantaja on ilmoittanut tästä kirjallisesti työntekijälle ja julkiselle työvoimaviranomaiselle etukäteen. Lippulaivahankkeessa valtion virastot voivat rahoittaa uudelleensijoituspalveluja ja koulutusta työntekijöille, joihin irtisanominen vaikuttaa. Tämä tarkoittaa yksilöllisten palvelujen pakettia, jonka avulla voit tunnistaa uudelleentyöllistymis- ja/tai siirtymämahdollisuudet henkilökohtaisen neuvonnan avulla ja rahoittaa henkilökohtaista koulutusta, taitojen kehittämistä ja työmarkkinapalveluja ennen työsuhteen päättymistä. Odottaa työnantajan, joka on ilmoittanut irtisanomisista, tekevän yhteistyötä, jotta yksityishenkilöt voivat käyttää osan työajasta osallistuakseen koulutukseen tai palveluihin, mutta ei suoraan tue työnantajaa. Hankkeen pääasiallinen ammatillinen sisältö koostuu seuraavista toimista, joilla tuetaan kohderyhmän uudelleensijoittamista ja ammatinvaihtoa: — työmarkkinapalvelujen tarjoaminen (palvelut ennen työsuhteen päättymistä voidaan rahoittaa ohjelman lähteestä) – Koulutuskustannusten tuki (koulutusmaksu) – Palkkalisä koulutuksen aikana – Korvauskorvaus koulutuksen aikana (korvaustuki ainoastaan työsuhteen päättymisen jälkeiseltä harjoittelujaksolta) – Kustannukset koulutukseen liittyvästä kaupunkien välisestä matkasta – Koulutukseen liittyvän majoituksen tukeminen (jos työsuhde päättyy koulutuksen aikana) – Koulutukseen liittyvä ateriakorvaus (jos työsuhde päättyy koulutuksen aikana) – Koulutukseen liittyvä tuki lastenhoidon kustannuksiin (jos työsuhde päättyy koulutuksen aikana) tällä välin harjoittelijasta tulee rekisteröity työnhakija) – Tuki kustannuksiin, joita aiheutuu sukulaisen hoitamisesta koulutuksen aikana (jos harjoittelijasta tulee tällä välin rekisteröity työnhakija) – Ammatillinen (koulutus)kuntotarkastus.
