Hankkeen sisältö, toiminnan luonne, voidaan jakaa kahteen osaan. Suurin osa hankkeen yhteydessä suunnitelluista toimista ja siten valtaosa kustannuksista on suunnattu sellaisen työmarkkinaohjelman toteuttamiseen, jolla autetaan kohderyhmää pääsemään avoimille työmarkkinoille. Hankkeen toisessa osassa, joka liittyy läheisesti työmarkkinaohjelmaan, pyritään saattamaan julkisten työvoimapalvelujen tarjoamat palvelut esteettömiksi, parantamaan palvelujen laatua ja tehokkuutta sekä tehostamaan palvelujen ja tuen kohdentamista profilointijärjestelmän kautta. Vuosina 2007–2013 palvelu- ja organisaatiokehitys- ja työmarkkinaohjelmat toteutettiin erillisillä hankkeilla. Kokemus on osoittanut, että tämän vuoksi on erittäin vaikeaa muuntaa kehitystä päivittäisiksi käytännöiksi ja mukauttaa kehitystyön sisältöä käytännön tarpeisiin. Näin ollen vuosina 2014–2020 kehitys tapahtuu samassa kehyksessä kuin työmarkkinaohjelmat. Palvelujen saatavuuden varmistamiseksi on tarpeen sisällyttää organisatoriseen kehittämiseen mahdollisuus rahoittaa yleisiä työmarkkinapalveluja ja ammatillista toimintaa, jotka ovat kaikkien työnhakijoiden käytettävissä, mukaan lukien ne, jotka eivät osallistu työmarkkinaohjelmaan. Näihin toimiin kuuluvat tyypillisesti profilointijärjestelmän moitteeton toiminta, tarvittavien ammatillisten valmiuksien tarjoaminen, yksilöllisten kehittämissuunnitelmien kehittäminen, työnhaku ja työnvälitys (myös Eures-palvelut) ja työmarkkinoita koskevien tietojen tarjoaminen. Aiomme myös tarjota yksilöllisiä palveluja työmarkkinaohjelman osallistujille. Työmarkkinaohjelma Työmarkkinaohjelman puitteissa NFSZ tarjoaa osallistujille yksilöllisiä palveluja, auttaa heitä työssä erilaisilla työllisyystukimuodoilla ja/tai tarjoaa heille koulutusmahdollisuuksia. Työmarkkinaohjelman pakollinen osa on mentorointipalvelu, joka on tarjottava ohjelman osallistujille kaikissa maakunnissa. Aiempiin työmarkkinaohjelmiin verrattuna uusi tukitekijä on kannustaa julkisiin työpaikkoihin osallistuvia osallistumaan aktiiviseen työmarkkinaohjelmaan ja siten avoimiin työmarkkinoihin. Yksi näistä kannustimista on suunniteltu ”julkisen työllisyyden bonus” ja siihen liittyvät palkkatuet ”julkisesta työllisyydestä kilpailukykyiselle sektorille”. Järjestelmästä rahoitetaan ainoastaan työnantajille maksettavia palkkatukia. Palvelujen ja organisaation kehittäminen Aktiivisen työmarkkinapolitiikan täytäntöönpano on tehokkaampaa ja vaikuttavampaa, on tarpeen kehittää työmarkkinapalveluja, parantaa niiden laatua ja varmistaa niiden saatavuus. Työttömille olisi tarjottava räätälöityä sovittelua, palveluja, neuvontaa, mentorointia ja muuta tukea, joka auttaa heitä pääsemään työmarkkinoille, palaamaan työmarkkinoille ja pysymään siellä. Maakohtaisten suositusten mukaisesti asiakasluokitusjärjestelmä (profilointi) otetaan käyttöön kansallisesti osana henkilökohtaista aktivointia. Tämä edellyttää riittävien inhimillisten valmiuksien (sekä henkilöstön että laadun) saatavuutta järjestämällä työmarkkinaohjelmiin osoitetut täytäntöönpanovalmiudet sekä järjestämällä hallintovirkamiehille yhtenäistä sisäistä koulutusta ja täydennyskoulutusta. Tätä täydennetään kehittämällä ja nykyaikaistamalla työvoimapalvelujen välineistöä ja nykyaikaistamalla työmarkkinapalvelujen ja -ohjelmien seurantajärjestelmää. On tarpeen parantaa organisaation toimintaa työmarkkinoiden siirtymien tukemiseksi sekä keinoja, joilla NFSZ:n palvelut voivat tavoittaa mahdollisimman monta henkilöä, jotka tarvitsevat apua työmarkkinoille pääsyssä. On tärkeää kehittää työnantajasuhteita, työn kartoitus- ja välitystoimintaa sekä palveluja yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, jotka edistävät työpaikkojen säilyttämistä ja laajentamista sekä parantavat yritysten kilpailukykyä. Erityisesti asiakasluokitusjärjestelmän kehittäminen edelleen ja sen kytkeminen tukeen ja palveluihin voivat edistää merkittävästi hankkeen työmarkkinaohjelmassa tarjottavan tuen ja palvelujen tehokasta käyttöä. Asiakasluokitusjärjestelmän tavoitteena on tarjota yksittäisille asiakkaille aktiivisia työmarkkinavälineitä, jotka on räätälöity heidän yksilölliseen elämäntilanteeseensa ja objektiivisiin ominaispiirteisiinsä ja joiden odotetaan näin ollen pystyvän parantamaan tehokkaasti heidän mahdollisuuksiaan työmarkkinoilla. Hankkeen puitteissa (sisäisillä resursseilla) pyrimme vuosiksi 2007–2013 (tai