1. Yhteenveto avustushakemuksen teknisestä sisällöstä ja Unkarissa tehtävän yhteistyön tärkeydestä on toteuttanut useita toimia, joilla kehitetään tarvittavat puitteet terveydenhuollon digitalisoinnin kehittämiselle (esim. DJP 2.0, EESZT, defs), mutta terveystietojen innovatiivista ja käytännön soveltamista ei ole vielä saavutettu. Kliiniset tutkimukset ovat yksi niistä aloista, joilla yhä suurempien terveystietojen käyttö on johtanut markkinoiden muuttumiseen. Unkari on suhteellisen suotuisa kliinisten lääketutkimusten alalla eu:ssa, mutta markkinoiden rakenneuudistuksen vuoksi kliinisten lääketutkimusten määrä väheni Unkarissa merkittävästi, noin 20 prosenttia vuosina 2016–2018. Vaikka terveydenhuollon rahoitusta koskevia tietoja on saatavilla valtavasti, terveydenhuollon tarjoajien keräämät tiedot ovat meluisia, järjestämättömiä ja epätäydellisiä ja vaikeasti saatavilla, mikä heikentää kilpailukykyämme. Tämä rajoittaa huomattavasti seulontaa yhä kehittyneempien potilaiden valintakriteerien perusteella ja aiemmin kerättyjen tietojen käyttöä kliinisten tutkimusten suunnittelussa ja tietojen retrospektiivisen analyysin tekemisessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kotimaisten testauspaikkojen on vaikea olla yhteydessä innovatiivisiin kansainvälisiin kliinisiin kokeisiin, ja ei-kaupallisten kokeiden ruuhkautuminen muuhun Länsi-Eurooppaan verrattuna on kasvussa. Terveystietojen arvostaminen käy ilmi siitä, että kansainvälisessä lääketieteellisessä ja biologisessa tutkimuksessa on kahden viime vuosikymmenen aikana saavutettu merkittäviä ja monipuolisia tuloksia räjähtävän bioteknologian ja tietoteknisen kehityksen ansiosta. Nämä ovat johtaneet lääketieteellisen käytännön muuttumiseen, ja henkilökohtaisen lääketieteen malli on tullut esiin. Diagnostiset ja terapeuttiset lähestymistavat ovat molekyylipohjaisia. Keski- ja Itä-Euroopassa molekyylilääketieteen kehitys on kuitenkin suhteellisen varhaista: useimmissa tapauksissa erilliset, usein eristyksissä olevat keskukset tarjoavat valikoituja sairauksia, jotka eivät yleensä ole kattavia diagnostisia palveluja. Genomitason tietojen arviointiin osallistuvien bioinformatiikan määrä on pieni, eivätkä käytetyt algoritmit vastaa käyttäjien tarpeita; terveydenhuollon käyttäjät eivät usein pysty käyttämään molekyylitietoja; tähän mennessä ei ole myöskään laadittu kattavaa strategiaa alijäämäoireiden korjaamiseksi. Alueen jälkeenjääneisyys tällä alalla kasvaa eksponentiaalisesti ajan myötä, jos emme kehitä toimintamallia, joka ratkaisee edellä mainitut ongelmat. Terveydenhuollon älykkäiden teknologioiden lisääntyminen johtuu siitä, että nykyaikaiset työkalut tarjoavat nyt halpaa ja tehokasta tietoa yksilöiden terveydentilasta, jota voidaan käsitellä kehittyneillä analyyttisillä ratkaisuilla, jotta terveydenhuollon ammattilaisille voidaan antaa kohdennettua palautetta. Tietojen keräämiseen, tallentamiseen, käsittelyyn ja analysointiin liittyvä tekniikka ja menetelmä ovat siksi erityisen tärkeitä tämäntyyppisen teknologian kehittämisessä. Terveydenhuoltojärjestelmän yhä kasvavat kustannukset ja alan rajalliset resurssit ovat johtaneet siihen, että maailmanlaajuisesti on yhä tärkeämpää hyödyntää terveydenhuollon digitalisoinnin ja uusien tiedonhallintatekniikoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Terveystiedon potentiaalin hyödyntämistä voidaan aktivoida ruohonjuuritason aloitteilla, joita tekevät terveydenhuollon tarjoajat, terveysalan toimijat sekä tutkimus- ja kehitysryhmät, joiden tavoitteena on kehittää kansallisesti mukautettuja sovelluksia, joita voidaan käyttää käytännössä. Hankkeen puitteissa, ottaen huomioon edellä kuvatut suuntaukset ja haasteet, aiomme perustaa terveystietoanalyysin, tietojen palauttamisen ja älylaitteiden ja -teknologian kehittämisen osaamiskeskuksen, joka voi yhteistyössä teollisuuden kanssa kehittää innovatiivisia tiedonkeruu-, tietojenkäsittely- ja analyysimenetelmiä ja käyttää niitä uusien terveysteknologioiden ja -palvelujen kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää datapohjaisia terveyspalveluja, joilla voidaan paremmin organisoida terveydenhuolto, vähentää yliopiston ja sen ympäristön hoitotaakkaa ja vapauttaa resursseja. Tällä ehdotuksella edistetään PTE-keskeisen innovaatioekosysteemin kehittämistä ja kehittämistä, vahvistetaan alueellista yhteistyötä terveydenhuoltoalan kumppaneiden kanssa ja autetaan parantamaan kansanterveysindikaattoreita ja elämänlaatua alueella sekä edistämään paikallista taloutta. 2. Korkea-asteen koulutuksen ja teollisen yhteistyön keskuksen suunnitellun organisaatiorakenteen ja toiminnan kestävyyden osoittaminen ja sen toimintaan osallistuvien tutkijoiden/asiantuntijoiden ja opiskelijoiden suunniteltu määrä sekä suunniteltu T & kehitys & I-valmiudet vastata tulevien teollisuuskumppaneiden tarpeisiin