Hankkeen tavoitteena on tutkia harvinaisten sairauksien patogeneesiä uusilla diagnostisilla menetelmillä, jotka itsessään merkitsevät paradigman muutosta ja lisäarvoa, sillä teknologian kehitys on muuttanut olennaisesti diagnostista tehokkuutta tällä alalla. Kansainvälisen harvinaisten sairauksien konsortion tavoitteiden mukaisesti ja huippuosaamisen yhteistyön organisoinnin kautta hankkeen tavoitteena on jatkaa hoitoja. Yksi tämän tutkimusohjelman tärkeimmistä uutuuksista on se, että Unkarin huippututkimuskapasiteetin synergiakoordinoinnin avulla asiakas voi osallistua edelleen kotimaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, julkaista alan johtavissa aikakauslehdissä (Q1, D1 -laatu) ja luoda useita uusia T & K-kehitystä. Tulokset tarjoavat kansainvälisesti ainutlaatuisen mahdollisuuden ymmärtää harvinaisten sairauksien patogeneesiä, kehittää uusia diagnostisia ja terapeuttisia menetelmiä, integroida ne klinikalle pitkällä aikavälillä ja siten varmistaa tulosten kestävyys pitkällä aikavälillä. Parhaillaan kehitetään unkarilaista kliinistä eksom-tietopankkia, joka on välttämätön yksilöllisen diagnostiikan ja paranemisen suunnittelussa sekä geneettiseen pohjaan perustuvan nykyaikaisen perus- ja farmaseuttisen tutkimuksen suunnittelussa. Edellä esitetyn mukaisesti hankkeella luotu genomitason tietokanta tukee myös terveydenhuoltojärjestelmän tulevaa paradigman muutosta sen jälkeen, kun asianmukaiset sääntelyviranomaiset on perustettu. Tämän mukaan genomitiedon käyttö päivittäisessä paranemisessa ja perhesuunnittelussa lisää merkittävästi terapeuttista turvallisuutta ja vähentää vakavien geneettisten sairauksien esiintymistä. Koska terveyspolitiikan tarkoituksena on kehittää ja ladata kansallinen terveystietojärjestelmä, tästä hankkeesta saadut tiedot ovat hyvä pilottihanke. Hankkeen metodologiassa tavoitellut tavoitteet saavutetaan nykyaikaisimmilla molekyylibiologisilla, bioinformatiikan, molekyyligeneettisillä, biokemiallisilla, solu- ja kantasolubiologialla sekä in vivo -eläinmallimenetelmillä, joissa käytetään laajaa metodologista spektriä (esim. indusoitu pluripotentti kantasoluteknologia in vitro). Perustutkimukseen osallistuvien tutkijoiden integrointi on olennaisen tärkeää myös yksittäisten keskusten (harvinaisten sairauksien hoitoverkosto) onnistuneen yhteistyön kannalta, koska niiden tutkimusalue sopii aiheeseen ja voi edistää kliinisen verkoston optimaalista toimintaa asiantuntemuksellaan. B) TIETOISEN TASAVALLAN tutkimustoimien jakaminen perustuu kolmeen keskeiseen pilariin: harvinaisten sairauksien patogeneesiä, diagnosointia ja hoitoa koskeva tutkimus. Tutkimushanke toteutetaan Szegedin yliopistossa SZTE: n lääketieteellisen genetiikan instituutissa, SZTE: n sisätautien ja kardiologian keskuksessa nro 2, SZTE: n lastenklinikalla ja lasten keskuksessa sekä Szegedissä Unkarin tiedeakatemian biokemian ja genetiikan instituutissa, Debrecenin yliopistossa, DE: n harvinaisten sairauksien asiantuntijakeskuksessa, kliinisen genetiikan laitoksella ja Pécsin yliopistossa lääketieteellisen genetiikan instituutissa, lääketieteellisen biokemian instituutissa ja neurologisessa klinikassa. I. HARVINAISTEN SAIRAUKSIEN PATOGENEESIÄ KOSKEVA TUTKIMUS I/1. Tehtävä 1: (suluissa olevat tiedot osoittavat niiden potilaiden lukumäärän, jotka on sisällytettävä mukaan) Tietoa ihon pato-mekaniikasta, jolla on kasvaimen muutos (n = 50) ja yksigeenisistä sairauksista, jotka johtavat äkilliseen sydänkuolemaan (n=550). Unkarin vastasyntyneiden suodatettujen aineenvaihduntasairauksien erityisen mutaatiopaneelin määrittäminen (n=30). Alportin oireyhtymän kehittymiseen liittyvien mutaatioiden toiminnallinen tutkimus (n=50). Menetelmät: Toiminnalliset määritykset ekspressiojärjestelmissä ja in vitro -solulinjoissa, massaspektroskopioissa ja seuraavan sukupolven sekvensointialustoissa. Täytäntöönpanosta vastaavat elimet: Institute of Medical Genetics of SZTE, Institute of Internal Medicine and Cardiology No. 2, SZTE ÁOK Lastenklinikka ja lasten terveyskeskus, ja MTA SZBK Sekvencing Platform. I/2 Tehtävä 1: Toiminnallinen translaatiotutkimus monogeenisen diabeteksen (n=10 mutaatiot), monogeenisten oireyhtymien (n=3 mutaatiot) ja monogeenisten hyytymishäiriöiden (n=8 mutaatiot) harvinaisissa muodoissa. Menetelmät: toiminnalliset tutkimukset (vakaus, aktiivisuus, entsyymit) rekombinanttijärjestelmissä ja ihon fibroblastit. Täytäntöönpanosta vastaavat elimet: Mutta harvinaisten sairauksien asiantuntijakeskus, kliinisen genetiikan laitos. I/3 Tehtävä 1: On mahdollista toiminnallisesti merkitä uusia geenejä neurogeneettisiin sairauksiin. Menetelmät: perinteinen ja uuden sukupolven sekvensointi. Täytäntöönpanosta vastaavat elimet: Pte Medical Genetics Institute. II. HARVINAISTEN SAIRAUKSIEN DIAGNOSOINNIN KEHITYS II/1. Tehtävä 1: Uuden sukupolven sekvensointi diagnostiikka pa
