Keskushermoston sairaudet ovat tällä hetkellä suurin taakka terveydenhuoltojärjestelmille kaikissa maailman maissa. Tällä hetkellä eu:ssa näiden sairauksien hoito ja hoito maksoi 798 miljardia euroa vuodessa, esimerkiksi vuonna 2012, puolitoista kertaa enemmän kuin kalleimmat sitä seuranneet taudit, kuten syöpä ja verenkiertoelinten sairaudet. Trendin mukaan 20–30 vuodessa joka toinen henkilö kärsii jostakin keskushermoston sairaudesta, joka saattaa aiheuttaa suuria rasitteita terveydenhuoltojärjestelmille. Aivosairauksien ymmärtäminen ja hoito on ensiarvoisen tärkeää, mikä edellyttää korkealaatuista, monipuolista ja koordinoitua tutkimusverkostostrategiaa sekä kliinisiltä että löytötutkijoilta. Hermoston rappeutumisprosesseihin liittyvät sairaudet, Alzheimerin tauti, Prakinsonin tauti, multippeliskleroosi, epilepsia, neurotrauma muodostavat merkittävän osan aivosairauksista, jotka johtavat hermorakenteiden menetykseen ja toiminnan heikkenemiseen. Useimmissa näistä sairauksista taustalla olevat syyt ovat tuntemattomia ja hoitovaihtoehtomme ovat rajalliset. Viime vuosikymmenen aikana on yhä enemmän näyttöä siitä, että tulehdus ja neuroinflammatoriset prosessit ovat merkittävässä asemassa neurodegeneratiivisten prosessien kehittämisessä. Kokeelliset tiedot viittaavat siihen, että pro- ja anti-inflammatoristen sytokiinitasojen nousulla sekä astrosiitti- ja mikroglia-aktivaatiolla on ratkaiseva merkitys hermoston rappeutumisprosesseissa, mutta tarkkaa mekanismia ei vielä tunneta. Jos on mahdollisuus ymmärtää paremmin näitä prosesseja ja vähentää neuroinflammaation ja mikroglian aktivoitumista, myös neurodegeneratiivisten patologioiden hoidossa voitaisiin edistyä merkittävästi. Tuoreiden tutkimustietojen mukaan transkortiaalinen magneettinen stimulaatio (TMS) voi olla yksi terapeuttisista vaihtoehdoista, koska se voi merkittävästi vähentää neuroinflammatorisia prosesseja ja glia-aktivaatiota näissä sairauksissa. PTE IE:n, KE:n ja ÁTE:n kliinisten ja löytötutkimusryhmien yhteenliittymä, jolla on merkittävä kansainvälinen upotus, pyrkii järjestelmällisesti tutkimaan neuroinflammatorisia prosesseja, jotka johtavat neurodegeneraatioon, sekä pyrkimyksiä kehittää terapeuttisia vaihtoehtoja näille patologioille. Konsortion tutkimusryhmät, joilla on kansainvälinen maine löytötutkimuksessa, tutkivat pro- ja anti-inflammatorisia signaalinsiirtoprosesseja sekä mikroglian/astrocita-aktivoinnin mekanismia käyttäen laboratoriossaan jo käytössä olevia ajantasaisimpia välineitä, kuten elävien solujen superresoluutio-/yksittäismolekyylidetektiomikroskooppijärjestelmiä, in vivo -yksisoluelektrofysiologiaa, transgeenistä teknologiaa, Parkinsonin ja Alzheimerin patologisia, epilepsia- ja multippeliskleroosimalleja. Kliiniset tutkimusryhmät käyttävät maassa ainutlaatuista teknologiaa (esim. PET-MRI) tutkiakseen sytokiinien esiintymisen korrelaatiota ja sitä, miten mikroglia-aktivaatio liittyy havaittuun oireyhtymään. Löydöstutkimus on osoittanut, että TMS voi tarjota lupaavan ratkaisun neurodegeneratiivisten prosessien hoidossa neuroinflammaation vähenemisen avulla, mutta meillä on suhteellisen vähän kliinistä kokemusta. Siksi kliinistä tutkimusta suorittavan yhteenliittymän kansainväliset tutkimusryhmät, joilla on laaja kokemus magneettimagneettisen kuvantamisen (MRI) käytöstä, hankkivat erittäin tarkan TMS-järjestelmän (Nexstim TMS), jota ohjaa MRI-pohjainen tietokonenavigointi, joka on kansallisesti kapea-alainen väline. Nexstim TMS: n roolia tiettyjen hermoston rappeutumissairauksien kohdennetussa hoidossa tutkitaan. Hankittava väline voi olla merkittävä apu terapeuttisten vaihtoehtojen kehittämisessä, mutta se voi toimia myös ”ydinlaitoksena”, jossa tutkitaan hermoston rappeutumissairauksien taustaa. Konsortion tutkimukseen osallistuu useita EU:n ja EU:n ulkopuolisia yhteistyökumppaneita (Cambridgen yliopisto, Kings College London, Charite Berlin, University Medical Center Hamburg-Eppendorf, Messinan yliopisto, Italia, UCLA, Otagon yliopisto, Aucklandin yliopisto, University of icems kuvantamiskeskus Kyoto University, Japani), joka tutkimuspotentiaalin lisäämisen lisäksi toimii myös perustana yhteisille menestyksekkäille Horisontti 2020 -hakemuksille. Keski-Unkarin alue, Unkarin tiedeakatemia KOKI, osallistuu myös tutkimusryhmiin, joilla on merkittävä kansainvälinen maine ja joilla on laaja kokemus mikroglian tutkimuksesta, ja niiden olemassa olevat teknologiat auttavat konsortiota suorittamaan tutkimustehtävänsä. Konsortio pitää nuorisokasvatuksen parantamista tärkeänä tehtävänä. Sen vuoksi konsortio painottaa voimakkaasti tohtorikoulutuksen parantamista ja laajentamista käynnistämällä tohtorinkoulutuskursseja ja yhteisiä kursseja, mukaan lukien menestyksekäs osallistuminen EU:n sovelluksiin (RISE).
