Hankkeen päätavoitteena on saavuttaa sosiaalinen etumatka, vähentää alueellisia eroja ja parantaa laadukkaiden inhimillisten julkisten palvelujen saatavuutta. Toinen päätavoite on tukea sellaisten monimutkaisten aluekehitysohjelmien täytäntöönpanoa, joilla pyritään ratkaisemaan paikallisyhteisöihin ja -resursseihin perustuvissa yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevissa paikallisissa ohjelmissa havaitut ongelmat, vähentämällä alueellisia eroja henkilöstöpalvelujen alalla, jotka on esitetty tilanneanalyysissä, ja parantamalla laadukkaiden julkisten palvelujen saatavuutta. Hankkeen yleisenä ja tärkeimpänä tavoitteena on näin ollen tasapainottaa ihmisten julkisten palvelujen laatua alueellisella tasolla ottaen huomioon väestöryhmien tarpeet. Hankkeen tavoitteena on edistää paikallisten erityistarpeiden tyydyttämiseksi tarvittavien monimutkaisten täydentävien palvelujen kehittämistä ottaen huomioon kohderyhmän lukumäärä, ominaispiirteet ja alueelliset erot. Hankkeellamme haluamme antaa panoksensa: muita heikommassa asemassa olevien yhteiskuntaryhmien kiinnittäminen, heikossa asemassa olevien ryhmien työllistettävyyden parantaminen työmarkkinoilla, – yksittäisten julkisten palvelujen laadun ja tehokkuuden parantaminen, – yhdennettyjen ja innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen, pilottitoimien toteuttaminen – monialaisen yhteistyön luominen, yhteisen ammatillisen ajattelun kehittäminen, teemakohtaisen strategian kehittäminen – asutusten ja aluekohtaisten ratkaisujen kehittäminen väestöryhmien mielipiteen huomioon ottamiseksi – kuntien yhteisötoiminnan kehittäminen – paikallisten asukkaiden, erityisesti nuorten houkutteleminen – vuoropuhelun käynnistämiseksi julkisten palvelujen ja väestöryhmien välillä. Päätavoitteenamme on kehittää kulttuurista ja sosiaalista pääomaa, yksilöllisiä ja yhteisöllisiä valmiuksia, joiden tuloksena hankkeessa mukana olevien siirtokuntien asukkaat tutustuvat asuinkuntiensa inhimillisiin, älyllisiin, konkreettisiin ja ympäristöarvoihin, tulevat tietoisiksi oman henkilökohtaisen ja kapeamman yhteisönsä inhimillisten, tieto- ja osaamisarvojen ja kykyjen arvoista ja sopivat ympäristönsä resurssien tietoiseen käyttöön kehitys- ja kehitystarkoituksiin. Hankkeen toteuttaa konsortion viisi kuntaa: Kiskunhalasin, Tompan, Kis Accommodationn, Pirtón ja Harkakötönyn siirtokunnat. Hankkeessamme kohderyhmät määritellään paikallisten tasa-arvo-ohjelmien (321/2011) perusteella. Kuten valtioneuvoston asetuksen terminologiasta ja ehdotuspyynnössä määritellyistä kohderyhmistä käy ilmi, lisäsimme joitakin edellä mainittuihin aineistoihin vain epäsuorasti mainittuja kohderyhmiä. Suorien kohderyhmien esittely: Romanit, muut taloudellisesti epäedullisessa asemassa olevat henkilöt, julkiset työntekijät – Analyysit osoittavat, että romaniväestöä ei esiinny hankkeen kaikilla osa-alueilla. Romanit asuvat kolmessa asutuksessa: Kiskunhalas, Tompa ja Kisszállás sekä Kiskunhalas, tyypillisesti erillisillä alueilla, Tompa ja Kisszállás. Romanit elävät äärimmäisessä köyhyydessä lähes kaikkialla, he eivät ole taloudellisesti itsenäisiä, he eivät pysty huolehtimaan itsestään eivätkä siirrä kykyään ”työhön” ja sosialisoitumiseensa sosiaalistumisessa ja kulttuurimalleissa. Siksi heidän kohderyhmänsä voi olla koko perhe – aikuisille, taloudellinen toiminta, motivaatio, oppiminen ja oppiminen lapsille voi olla ratkaisu. Sen vuoksi suunnittelemme romaniväestön osallistumista hankkeen kaikkiin toimintoihin ja toteutamme heille erityisen edistämistoimen, jotta he voivat raportoida edistymisestä mahdollisimman laajasti. Taloudellisesti epäedullisessa asemassa olevat henkilöt, julkiset työntekijät – Vaikka asiakirjoissa ja analyyseissa viitataan vain julkisiin työntekijöihin, paikallishallinnon työntekijöiden ja kaupunginjohtajien lausunnot paljastivat meille, että työelämän ulkopuolella olevat tai julkisessa työssä työskentelevät henkilöt asuvat asutuskeskuksissa, jotka eivät pysty työskentelemään työmarkkinoilla erilaisten osaamisvajeiden vuoksi, mutta julkiset työntekijät työskentelevät ensisijaisilla työmarkkinoilla ja saavat kilpailukykyisiä tuloja. Tämän seurauksena katsomme myös, että julkisen sektorin työntekijät ovat hankkeen kohderyhmä – koska heidän tulonsa saadaan samasta tulonluokasta kuin taloudellisesti aktiivisten tai syvän köyhyyden ositteiden tapauksessa. Näin ollen pyrimme hankkeen toimien avulla myös saavuttamaan julkisen sektorin muita heikommassa asemassa oleville henkilöille suunnatuilla ohjelmilla. Lapset – Vaikka yhtäläisten mahdollisuuksien ohjelmissa keskitytään lasten haittoihin, heidän moninaisiin haittoihinsa sekä heidän määritelmiinsä ja syihinsä, lapsi ei ole hankkeen ensisijainen kohderyhmä, koska: Saman yhteenliittymän kanssa teimme EFOP-3.9.2–16–0004 -tarjouksen vähän aikaa sitten.
