Ilmastonmuutos, väestönkasvu ja äkilliset terveysuhat ja pandemiat tuovat haasteen maailman kotieläintuotannolle. Tarvitaan enemmän ruokaa, mutta samalla tuotannon ympäristövaikutuksia täytyy pystyä vähentämään merkittävästi. Maailmanlaajuiset kriisit haastavat kotimaisen ruuantuotannon ja meidän on pystyttävä tuottamaan peruselintarvikkeita omista vahvuuksistamme lähtien. Itäsuomalainen ruokaturva ja ruuan omavaraisuusaste on riippuvainen tämän alueen kotieläintuotannon ja nurmituotannon kyvystä sopeutua valitseviin olosuhteisiin ja muutoksiin niin kuluttajakäyttäytymisen kuin ilmastonmuutoksen osalta. Hyvät hiiltä sitovat viljely- ja tuotantomenetelmät sekä ilmastoviisasviljely luovat kannattavuutta tiloille ja vastaavat myös kuluttajien vaatimuksiin. EU:n ohjelmakauden muutos tuo muutoksia maatilojen tukijärjestelmiin ja tämän hankkeen avulla on mahdollista tuoda ajankohtaisinta tietoa reaaliaikaisesti mm. turvemaiden viljelyyn liittyvistä aiheista ja muista muutoksista verrattuna nykyiseen. Näin voimme parantaa tilojen resilienssiä.Nurmilla on merkittävä rooli sekä kotieläintuotannossa että ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tuottavuuden parantaminen on tehokas keino parantaa maidontuotannon ilmastotehokkuutta. Jotta suomalaisen maidontuotannon ilmastotehokkuutta voidaan parantaa, tarvitaan tilakohtaista osaamista siitä, mikä maidon hiilijalanjälki tilalla on tällä hetkellä ja millä keinoilla sitä saadaan tehokkaimmin pienennettyä. Kotieläintuotantoon perustuva elintarvikeketju vastaa merkittävästä osasta huoltovarmuudestamme. Suuri osa maatalousmaastamme voi tuottaa ihmisravintoa vain kotieläintuotannon ketjun kautta. On tärkeää huolehtia näin merkittävän huoltovarmuusketjun osan kestävyydestä myös eri ympäristönäkökulmista. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että hankkeessa mukana olevien maitotilayritysten toiminta tukee alueen kestävän kehityksen sosiaalisten, ekologisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Hankkeessa koulutetaan vähintään 270 maidontuottajaa ja vähintään 36 asiantuntijaa erilaisin menetelmin huomioimaan ja ottamaan käyttöönsä hiiltä sitovat toimenpiteet tuotannossaan sekä seuraamaan niiden onnistumista erilaiset hiili- ja talouslaskureiden avulla. Hankkeessa koulutukset toteutetaan seminaarien, pienryhmien ja e-learning alustojen avulla. Hankkeessa hyödynnetään tehokkaasti myös etäkoulutusten järjestämistä. Osallistujia maakunnittain on seuraavasti: Pohjois-Savo 145 tilaa, Pohjois-Karjala 64 tilaa ja Etelä-Savo 61 tilaa. Osallistuvat tilat saadaan sekä ProAgria Itä-Suomen ja ProAgria Etelä- Savon sekä pääyhteistyökumppanien asiakasrekistereistä. Hankkeen toimintaa kohdennetaan tiloille, jotka ovat tehneet investointeja tuotannon kehittämiseen ja jotka ovat aidosti jatkavia tiloja sekä tiloihin, joilla on tehty omistajanvaihdos ja maidontuotanto jatkuu uuden yrittäjän voimin.Hankkeessa koulutetaan myös alueella toimivia nurmi- ja maidontuotannon asiantuntijoita, jotka toimivat koulutuksissa ja seminaareissa sekä pienryhmissä maidontuotantotilojen ohjaajina ja asiantuntijoina. Koulutettavien asiantuntijoiden lukumäärä hankkeessa on 36. Hankkeen toimintaa ohjaa yhdessä tekeminen, yhdessä oppiminen, yhdessä ongelmien ratkaisu sekä yhteinen viestiminen onnistuneista menetelmistä ja hankkeen tuloksista ympäröivälle yhteiskunnalle. Hanke tekee aktiivista yhteistyötä Mainio Maito- hankkeen kanssa, jota ProAgria Etelä-Pohjanmaa on hakenut Euroopan maaseuturahastosta maaliskuussa 2020. Hankkeilla on yhteinen ohjausryhmä. Hanke tekee yhteistyötä myös muiden alueella käynnissä olevien hankkeiden kanssa.