Hankkeen tavoitteena on kehittää lukiokoulutukseen toimintamalleja ja rakenteita niin, että ne tukevat lukiolain ja uuden opetussuunnitelman (LOPS2021) toteuttamista ja tavoitteisiin pääsemistä työelämälähtöisesti. Uudistus vaatii koulutuksen järjestäjiltä, lukioiden johdolta ja opetus-ja ohjaushenkilöstöltä uusia toimintatapoja, pedagogiikkaa ja toimintakulttuurin muutosta. Uudistetun lukiolain mukaan lukiokoulutuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan jatko-opinto-, työelämä-, yrittäjyys-, yhteiskunta- ja kansainvälisyysvalmiuksia. Hanke tukee edellä mainittujen valmiuksien kehittymistä, uuden opetussuunnitelman toteuttamista ja työelämälähtöisen toimintakulttuurin rakentamista. Johdon sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista työelämäyhteistyön toteuttamiseen vahvistetaan seminaarien, koulutuksen ja valmennuksen keinoin. Hankkeen tarkoituksena on tukea eri toimenpitein johtoa onnistumaan yhteiskunnan vaatimuksia vastaavan lukion kehittämisessä. Rehtoreita sekä opetus- ja ohjaushenkilöstöä tuetaan yhteisen valmennuksen avulla aktiiviseen toimijuuteen lukioiden pitkäjänteisen työelämäyhteistyön toteuttamisessa osana lukion opetussuunnitelmaa. Jalkautumalla työelämään opetus- ja ohjaushenkilöstö kehittää uuden opetussuunnitelman mukaisia työelämälähtöisiä pakollisia lukiokursseja ja moduuleja yhteistyössä opiskelijoiden, työelämän, kolmannen sektorin, muiden oppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa. Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat: 1. Johdon sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön tukeminen lukiolain ja uuden opetussuunnitelman (LOPS2021) toteuttamisessa ja työelämälähtöisen toimintakulttuurin rakentamisessa. Yhteisen työelämävalmennuksen avulla tuetaan lukioiden työelämätiimien toimintaa ja lukioiden työelämästrategioiden toteuttamista ja jalkauttamista lukioiden arkeen osana opetussuunnitelmauudistusta. Valmennuksessa lukiot mentoroivat toisiaan ja verkostoituvat. Työelämävalmennuksella tuetaan lukioiden henkilöstön työelämäagenttitoimintaa. Työelämäagenttitoiminta tarkoittaa lukioiden henkilöstön aktiivista toimijuutta win-win kumppanuuksien rakentajina pakollisille lukiokursseilla tai -opintojaksoilla. Henkilöstö jalkautuu työelämään. Valmennuksen päämääränä on tukea lukioiden työelämäverkostojen ja -mallien rakentamista ja ylläpitoa sekä edistää koko henkilöstön työelämäyhteistyötä aineenopetuksessa ja osana lukion toimintakulttuuria.2. Työelämälähtöisten (LOPS2021) lukiokurssien, opintojaksojen ja -moduulien kehittäminen erityisesti lukion pakollisissa oppiaineissa. Työelämälähtöisen oppimisen kehittämisen ydin on opiskelijakeskeisyys, lukiolaisten laaja-alaisen osaamisen tukeminen sekä työelämä-, korkeakoulu- ja kansainvälisen yhteistyön kietominen toisiinsa. Opiskelijoiden työelämätietous kasvaa ja laaja-alainen osaaminen kehittyy. Lukiolaisten siirtymistä korkea-asteelle ja työelämään sujuvoitetaan. 3. Tulosten tuotteistaminen, skaalaaminen, juurruttaminen sekä levittäminen. Hankkeen tuloksena lukion johdon ja opetus- ja ohjaushenkilöstön osaaminen ja työelämätietous on vahvistunut. Työelämälähtöisyys on osa lukioiden toimintakulttuuria ja opetussuunnitelmaa, eikä se ole irrallinen ja ylityöllistävä erillinen osa lukiokoulutuksen rakenteita. Lukion henkilöstö ja opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita työelämäyhteistyön toteuttamisessa. Lukiokoulutukseen on kehitetty työelämälähtöisiä malleja osana opetussuunnitelmaa lukion pakollisille kursseille. Malleihin on kiedottu osaksi työelämälähtöisyys, yrittäjyys, korkeakouluyhteistyö ja kansainvälisyys. Lukiokoulutuksessa on aktiiviset käytännöt opiskelijoiden työelämässä, harrastuksissa tai vapaaehtoistyössä hankitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.Hankkeessa kootaan valtakunnallisten ESR-lukiohankkeiden hyviä käytäntöjä Tralla.fi-palveluun. Hankkeen tuloksena opiskelijat saavat lukioaikana yhä entistä enemmän kokemuksia työelämästä, yrittäjyydestä, kansainvälisyydestä ja korkeakouluopinnoista osana lukion pakollisia opintoja. Lukiolaisten työelämätietous ja laaja-alaisen osaamisen taidot ovat kehittyneet. Nuoret ovat varmempia tulevaisuuden valinnoissaan ja sen suunnittelussa. Siirtyminen korkea-asteen opintoihin ja työelämään on sujuvampaa. Työelämän kanssa on aitoja win-win-periaattein toimivia yhteistyömalleja ja verkostoja, jotka tukevat elinkeinoelämän elinvoimaisuutta. Korkeakoulut ja työelämä saavat motivoituneita ja osaavia opiskelijoita korkeakouluihin sekä työntekijöitä työ- ja elinkeinoelämään.