Työttömyystilanne on viime vuosien hyvästä suhdanne- ja työllisyyskehityksestä huolimatta kuusikkokaupungeissa edelleen haasteellinen. Vuosina 2017-2018 työttömyysaste on ollut kaikissa kuusikkokaupungeissa laskeva, mutta haasteelliseksi tilanteen tekee mm. se, että vuonna 2018 kuusikkokaupunkien työttömistä työhakijoista noin 30 prosenttia oli pitkäaikaistyöttömiä, kunnan osarahoittaman työmarkkinatuen piirissä oli yhteensä 58 216 henkilöä ja työmarkkinatuen kunnan rahoittama osuus oli yhteensä hieman yli 172 miljoonaa euroa (Kuusikko-työryhmän raportti 7/2018). Julkisen sektorin haasteena on kehittää uudenlaisia ratkaisu- ja toimintamalleja siihen, että palvelut eri tilanteissa oleville työnhakijoille olisivat helpommin ja nopeammin saatavilla ja että ne johtaisivat pysyvämmin erilaisiin kestäviin ratkaisuihin. Toisaalta, erityisesti kasvukeskuksissa on yhtäaikaisesti pulaa osaavasta työvoimasta ja työvoiman saatavuus rajoittaa osaltaan yritysten kasvua ja kehittymistä. Myös yritykset ovat uudenlaisten haasteiden edessä ja tarvitsevat niihin uudenlaisia ratkaisuja ja palveluja. Kilpailukyvyn ylläpitämiseksi elinkeinoelämässä tarvitaan uudenlaista osaamista ja työntekijöiltä edellytetään jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja uudenlaisten taitojen oppimista. Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa keskeisenä tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 75%:iin nykyisestä 72,4%:sta. Tätä tavoitellaan mm. uudistamalla työvoimapalveluita tukemaan nopeaa uudelleen työllistymistä sekä parantamalla palveluiden saatavuutta, laatua, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Palveluiden uudistamistyössä kuntien roolia palveluiden järjestämisessä vahvistetaan. Tämän toteuttamiseksi kuusikkokaupungit ovat esittäneet hallitukselle laajaa työllisyyskokeilua, jossa kokeiltaisiin työllisyyttä edistävien palveluiden järjestämisvastuun kokonaissiirtoa tarvittavien erityislakien ja kunnille siirrettävien resurssien turvin. (Kuntaliiton ja TEM:n kirje 30.8.2019). Työllisyyskokeilu on yksi suurimmista muutoksista pääministeri Marinin hallitusohjelman mukaisista tavoitteista, jolla vaikutetaan merkittävällä tavalla nykyiseen työllisyyspolitiikkaan ja sen mukaiseen vastuun- ja kustannustenjaon muutokseen valtion ja kuntien kesken. 6Aika Osaamo-hankkeen toiminnassa hyödynnetään mahdollisten työllisyyskokeilujen tuomaa uudenlaista toimintaympäristöä palvelujen kehittämisessä sekä tuetaan kokeilulle asetettavien tavoitteiden toteutumista hallitusohjelman mukaisesti. Hankkeen päätavoitteena on kehittää, sujuvoittaa ja monipuolistaa palveluja ja ratkaisuja, joilla pyritään hallituksen esittämän työllisyysasteen nostamiseen, työllistymisen ja koulutukseen ohjautumisen tehostumiseen sekä uudenlaisten ratkaisujen löytämiseen osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi. Hankkeessa kehitetään matalan kynnyksen työllisyys- ja elinkeinopalveluja verkostomaisesti yhteistyössä alueiden eri toimijoiden kanssa, jotta osaamisen kehittämisen haasteisiin, kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseen sekä sirpaleiseen palvelutarjontaan löydetään uusia toimintamalleja ja ratkaisuja työnhakijoiden, työnantajien ja muiden sidosryhmien palvelutarpeet huomioiden. Hankkeen kehittämistyötä toteutetaan viiden eri työpaketin kautta. Työpaketeissa tehtävä kehittämistyö sisältää konkreettisia palveluja ja asiakastyötä kohderyhmänä olevien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi ja yritysten rekrytointi- sekä osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Hankkeessa luodaan kansallinen toimintamalli uudenlaisesta ohjaamo-mallin mukaisesta toiminnasta, joka on kehitetty huomioimaan aikuisväestön erilaiset tarpeet työllistymisen, jatkuvan oppimisen, työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumisen ja yrittäjyyden tukemiseen sekä työnantajien tarpeet osaavan työvoiman saatavuuteen ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyen. Hankkeessa kehitettävissä toiminnoissa hyödynnetään eri alueilla valtakunnallisesti jo syntyneitä tai kehittymässä olevia työllisyyden ekosysteemejä. Työllisyyden ekosysteemiin kuuluvat kaupunkitoimijat, ELY-keskukset, TE-toimistot, KELA ja niiden muodostamat erilaiset monialaiset palvelurakenteet sekä alueiden oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat ja yritykset. Ekosysteemissä kaupunkien toteuttamat ja ylläpitämät palvelut sisältävät erilaisia työllisyys-, koulutus-, -, elinkeino-, sosiaali-, terveys- ja vapaa-ajan sekä neuvonta- ja tiedotuspalveluja. (Kuusikkokuntien kannanotto TEM:in kysymyksiin 2.9.2019). Hankkeen toteutuskumppaneita ovat Oulun, Helsingin, Vantaan, Turun ja Tampereen kaupungit sekä Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy ja Laurea ammattikorkeakoulu Oy. Lisäksi Espoon kaupunki osallistuu hankkeen toimintaan ns. hankkeen ulkopuolisena benchmark-kumppanina, mutta sillä ei ole omaa osahanketta hankekokonaisuudessa. Oulu toimii hankkeen päähallinnoijana vastaten kansallisella tasolla toimintojen kehittämistyöstä sekä hankkeen hallinnoinnista. Hanketoimijat tekevät kehittämishankkeessa tiivistä horisontaalista yhteistyötä, joll
