Nuoriso- ja rakennetyöttömyys ovat Oulun seudulla olleet jo pitkään korkealla tasolla. Vaikka talous on hiljalleen elpymässä ja työllisyystilanne kohentumassa, vaikeimmin työllistyvien tilanteeseen ei ole löytynyt ratkaisuja eikä tilanteeseen ole odotettavissa nopeita muutoksia. Yksi yleisimmistä haasteista on työn ja työvoiman kohtaanto. Ammattirakenteen muutos on keskeinen työmarkkinoiden kehitystrendi ja rutiininomaiset työtehtävät ovat katoamassa nopeasti automatisoinnin myötä useilla perinteisilläkin aloilla. Samaan aikaan kuitenkin syntyy uusia palvelu- ja asiantuntijatyöpaikkoja. Avoimet työpaikat ja työnhakijat eivät kohtaa toisiaan, mikä pahentaa työttömyyttä. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia toimintamalleja ja palveluja yritys- ja työnantajayhteistyön toteuttamiseksi sekä työvoimatarpeiden ja vapaana olevan työvoiman kohtauttamiseksi. Hallitus on sopinut budjettiriihessä merkittävistä panostuksista työllisyyden hoitoon. Tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Kaupunkien rooli työllisyyspalveluissa vahvistuu ja tavoitteena on nopeuttaa työllistymistä ja tarjota työnhakijoiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaavia palveluita. Hallitus on käynnistämässä keväällä 2020 kokeilut, joissa TE-toimistojen asiakasvastuita siirretään kaupungeille. Kokeilujen tavoitteena on edistää nykyistä tehokkaammin työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeilujen tarkoituksena on erityisesti parantaa pidempään työtä hakeneiden ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien pääsyä työmarkkinoille. Toteutuessaan kokeilun avulla kehitetään työnhakijoille tarjottavia työllistymistä tukevia palveluja ja palvelumalleja, joiden avulla voidaan tunnistaa ja ratkaista nykyistä paremmin työnhakijoiden yksilölliset palvelutarpeet, työllistymisen esteet sekä osaamisen kehittämistarpeet. Julkisia palveluita rakennetaan käyttäjälähtöisiksi muun muassa digitaalisia toimintatapoja uudistamalla. Yhteiskunnan digitalisoituminen luo sekä mahdollisuuksia että haasteita. Digiaika lisää työmarkkinoilta ja palveluista syrjäytymistä henkilöille, joilla on osaamisvajeita esimerkiksi sähköisten asiointipalveluiden hallinnassa.Toisaalta uusilla digitaalisilla keinoilla palveluohjausta voidaan myös tehostaa ja palvelut voidaan muotoilla palvelutarvetta vastaaviksi, kun samalla huomioidaan työnhakijoiden tuen tarpeet.Kohtaantoa valmennuksella -hanke lähestyy meneillään olevia sekä tulevia yhteiskunnallisia sekä työelämää koskettavia muutoksia erilaisin valmennuksellisin keinoin. Valmennuksellisia toimenpiteitä toteutetaan kohtaannon edistämiseksi sekä työnhakijoille että työnantajille. Hankkeen tavoitteena on:1. Työn ja työvoiman kohtaannon edistäminen2. Kunnallisten työllisyyspalveluiden kehittäminen vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia 3. Työelämän digitalisaation mukanaan tuomiin haasteisiin vastaaminenTavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa kehitetään ja hankitaan erilaisia valmennuksia työnhakijoille ja koordinoidaan niitä asiakaslähtöisesti luomalla valmennuksista mahdollisimman kestäviä polkuja kohti työmarkkinoita. Hankkeen toimenpiteet pitävät sisällään myös erilaisten työnantajalähtöisten, kohtaantoa parantavien tilaisuuksien ja tapahtumien kehittämisen ja järjestämisen. Hankkeen tuloksena alueen kohtaanto-ongelmaan on löydetty uusia työkaluja ja toimintamalleja. Hankkeen aikana on valmistauduttu toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja kehitetty ratkaisuja uudenlaisiin palvelurakenteisiin ja palveluratkaisuihin siirtymiseksi. Lisäksi digitalisaation mukana tuomat ratkaisut ovat kehittyneet muiden palveluiden rinnalla tukemaan kuntien toteuttamia työllisyyden edistämisen palveluja, mahdollistaen erilaisten palveluiden tarjoamisen asiakkaille entistä osuvammin ja kohdennetummin. Digitalisaatioon ja sen hyödyntämiseen liittyvä osaaminen on kehittynyt sekä työnhakijoiden, työnantajien että työllisyyspalveluita tuottavien organisaatioiden keskuudessa.