Tausta:2000-luku on ollut kiihtyvien rakenteellisten muutosten aikaa, jonka taustalta löytyy globalisaation, teknologian kehittymisen ja muuttuvan väestörakenteen voimia. Tutkinnosta automaattisesti seuraava työpaikka sekä avoimiin työpaikkoihin keskittyvät työvoimapalvelut ovat esimerkkejä perinteisistä, vakaiden ja hyvän ennustettavuuden aikoina kehittyneistä yhteiskunnan työllistymismekanismeista, jotka ovat nyt merkittävissä ongelmissa. Tästä oireina ovat mm. korkea nuorisotyöttömyys sekä työnantajien kasvava tyytymättömyys valmistuneiden osaamistasoon ja työelämävalmiuksiin.Tavoitteet:Hankkeen tavoitteena on helpottaa nivelvaihetta koulutuksesta työelämään siirtymisessä sekä edelleen kehittää oppilaitosten ja työelämän välistä yhteistyötä. Tavoitteena on päivittää yhteisen mallin mukaisesti, oppilaitosten ja työelämäorganisaatiden yhteistyöllä, oppilaitosten uraohjaus ja elinkeinoelämän rekrytointikäytänteet vastaamaan nopeiden ja ennakoimattomien muutosten aikakautta. Onnistuminen edellyttää kokonaan uudenlaista ajattelua ja aktiivisten työllistymisstrategioiden käyttöönottoa. Hankkeessa keskitytään kehittämään ja käyttöönottamaan skaalautuvia ja kustannustehokkaita toimintatapoja, joiden fokuksena ovat 1. piilotyöpaikkojen löytäminen, 2. alojen ja alueiden välisen liikkuvuuden lisääminen, 3. kasvavien ja tulevaisuudessa todennäköisimmin työllistävien työnantajien ja alojen tunnistaminen, 4. yritysten oman muuttuvien aikojen rekrytointiosaamisen kehittäminen.Kohderyhmät:Kohderyhmänä ovat erityisesti opiskelijat. Aktiivisia pilottitoimenpiteet kohdistetaan erityisesti heikoimmin työllistyvien alojen opiskelijoille sekä työllistymisessä tukea tarvitseville. Viimeisimpien tilastokeskuksen keräämien työllistymistilastojen mukaan heikoimmin työllistäviä koulutusaloja molemmissa oppilaitoksissa ovat mm. kulttuurialat, tietojenkäsittely sekä osa tekniikan aloista. Opiskelijoiden koko opintojen ajalle rakennetaan työelämävalmiuksia edistäviä työkaluja ja menetelmiä, jotka edesauttavat työelämään siirtymistä. Hankkeen toisena varsinaisena kohderyhmänä ovat yritykset ja työelämäorganisaatiot, jotka osallistuvat hankkeen toimenpiteisiin. Yritykset ja organisaatiot saavat rekrytointiosaamista, osaavaa työvoimaa kasvun ja kilpailukyvyn tueksi sekä välillisesti tuote- ja palvelukehitystä tukevaa opiskelijoiden toteuttamaa kehittämistoimintaa. Yritykset myös tuottavat tietoa työelämän tarpeista oppilaitoksille.Hankkeen kohderyhmänä ovat myös oppilaitosten opinto- ja uraohjaajat sekä muu uraohjausta tekevä henkilöstö, jonka osaamista kehitetään aktivoimaan opiskelijat työelämäverkoston kehittämiseen koko opintojen ajan. Opinto- ja uraohjaajille sekä muulle ohjausta antavalle henkilöstölle kehitetään ja levitetään käyttöön työkaluja ja menetelmiä työelämäyhteistyön edistämiseen ja aktivoimiseen.ToimenpiteetHankkeen toimenpiteet on organisoitu kolmeksi itsenäiseksi toimenpidekokonaisuuksiksi siten, että yllä mainitut neljä fokusaluetta ilmentyvät läpileikkaavasti kaikissa toimenpidekokonaisuuksissa. Jokaista toimenpidekokonaisuutta varten otetaan käyttöön omat tulosindikaattorit, jotka ohjaavat toimintojen iteratiivista kehittämistä.Toimenpidekokonaisuus 1: Opiskelijat edellä – VälittäjäpalveluVälittäjäpalvelu uudistaa perinteisiä avoimiin työpaikkoihin perustuvia CV- ja hakukirjekeskeisiä uraohjauskäytänteitä nostamalla opiskelijat toteuttamaan tuettuun aktiiviseen kontaktointiin perustuvaa älykästä työ- ja harjoittelupaikkahakua. Toteutetaan opiskelijoiden omaan hajautettuun työhön perustuvan keskitetyn tietovarannon kerryttäminen tulevaisuudessa todennäköisesti työllistävien työnantajien, joiden tunnistaminen tapahtuu mm. tilinpäätöstietojen, toimintakertomusten ja suorakontaktoinnin kautta. Indikaattorit: osallistuvien opiskelijoiden lukumäärä, opiskelijakohtaisten työnantajakontaktointien määrä, laatu, ja tuloksellisuus. Toteutus: yhteisenä Karelian ja PKKY:n kesken.Toimenpidekokonaisuus 2: RekrymessutRekrymessujen ja muiden pienempien työpajojen tarkoituksena on uudistaa perinteisiä tehottomia ja pintapuoliseen informaatioon perustuvia rekrytointikäytäntöjä 1. ohjaamalla mukaan tulevia työnantajia käyttämään ns. tuloskortti-informaatioon perustuvaa tapaa esittää omat tarpeet opiskelijoille ja opettajille, 2. valmentamalla oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstöä aktiiviseen sillanrakentajan rooliin opiskelijoiden ja työnantajien välille. Indikaattorit: messuille ensikertaa ja uudelleen osallistuvien työnantajien ja opiskelijoiden lukumäärä, alueen ulkopuolelta messuille saapuvien työnantajien ja opiskelijoiden lukumäärä, työpajoihin osallistuvien yritysten ja henkilöiden määrä, syntyneet rekrytoinnit (harjoittelu- ja työpaikat, työelämäprojektit). Toteutus: yhteisenä Karelian ja PKKY:n kesken sekä mahdollisena yhteistyökumppanina myös Itä-Suomen yliopisto.Toimenpidekokonaisuus 3: Ohjaajan työkalupakki ja opinnollistaminenAinoa, oppilaitosten nykyisten rahoitusmallien mahdollistama tapa rahoittaa kestävällä t
