KERPUR-hanke tukee systeemistä muutosta lineaaritaloudesta kohti kiertotaloutta yrityksissä, teollisuudessa ja yhteiskunnassa. KERPUR-hanke edistää hiilineutraalisuustavoitteiden toteutumista. Rakennusteollisuuden, rakentamisen sekä purku- ja jätehuoltohuoltoalojen vihreän kasvun varmistamiseksi Covid-19 pandemian jälkeen tarvitaan toimintaympäristön vahvistamista. Hankkeessa vahvistetaan Varsinais-Suomen tutkimus- ja innovaatiotoimintaa tukevaa toimintaympäristöä, missä korkeakoulut, tutkimuslaitokset ja julkinen sektori tekevät yhteistyötä yritysten kanssa edistäen kiertotalousinnovaatioiden syntymistä. Hanke tukee yritysten ja teollisuuden kestävää kasvua kansallisen kilpailukyvyn vahvistamisen, uuden osaamisen hyödyntämisen, digitalisten ratkaisujen ja uusien liiketoimintamallien edistämisen kautta. Ratkaisut pohjautuvat uusiin oivalluksiin, ja uutta tietoa levitetään ja juurrutetaan edelleen yritysten, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten avulla. Hankkeen erityistavoite on kierrätyksen laatukriteerien määrittely ja uusien käyttökohteiden tunnistaminen keraamiselle jätteelle. Keraamisten jätteiden kierrättämistä pilotoidaan yhdessä yritysten kanssa. Järjestäytynyt keramiikkajätteen keräys puuttuu Suomesta ja sen hyötykäyttö on vähäistä. Keraamisia materiaaleja menee purkukohteissa usein sekalaiseen purkujätteeseen, jonka hinta on purku-urakoitsijoille kalliimpi kuin erilliskerätyn jätteen. KERPUR-hankkeessa kehitetään purkukohteista saatavan keramiikkajätteen keräystä, esikäsittelyä ja uudelleen käyttöä. Tavoitteena on myös osoittaa korkeamman jalostusasteen ja –arvon uudelleenkäyttöä keramiikkajätteelle ja tukea yrityksiä siirtymään pilottikokeiluista kohti laajamittaisempaa hyödyntämistä. Hankkeessa hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja tunnistamaan keraamisten jätteiden resurssitehokkuus ja materiaalikierto. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan kuudessa työpaketissa, jotka keskittyvät keramiikkajätteiden muodostumiseen, hyödyntämiskohteisiin, mahdollisuuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Lisäksi tehdään katsaus jätelainsäädännöstä. Yritysten kanssa valitaan 3–5 pilottikohdetta, jotka kattavat koko ketjun keramiikkajätteen muodostumisesta hyötykäyttöön asti. Pilotointi on jaettu kahteen osaan: 1) keramiikkajätteen keräys, erotus ja esikäsittelytapa (esim. murskaus/jauhatus); 2) keramiikkajätteen hyötykäyttö tuotteissa. Tämän lisäksi tarkastellaan pilottikohteiden hiilijalanjälki ja ympäristökädenjälki. Hankkeessa tuotetaan uudenlaista tietoa ja osaamista keramiikkajätteen kierrättämiseen ja hyödyntämiseen yrityksille, julkiselle sektorille ja korkeakouluille. Saavutetun tiedon avulla yritykset kehittävät sellaista uutta vihreän kasvun mukaista liiketoiminta, jossa materiaali- ja jätevirtoja uudelleen käytetään neitseellisten luonnonvarojen rinnalla ja sijaan. Tietotaito uudelleenkäyttöratkaisujen hiilijalanjäljestä ohjaa yritysten ja yhteiskunnan päätöksentekoa ja kehitystä kohti hiilineutraalimaa toimintatapaa. Hanke edistää uusien kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien käyttöönottoa, joiden avulla yritykset voivat siirtyä lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen. Hanke edistää myös digitaalisten työkalujen hyödyntämistä yrityksissä ja yhteiskunnassa ratkaistaessa kiertotalouden haasteita. Hankkeessa saavutettava tietotaito edistää keraamisen jätteen hyödyntämistä uusien vihreän kasvun mukaisten tuotteiden ja palvelujen tuottamisessa. Pilotoidut keramiikkajätteen sovellukset osoittavat uusia tuote- ja palveluideoita yrityksille ja siten tukevat yritysten ja teollisuuden kasvua covid-19 pandemian jälkeen. Pilotit tukevat myös laajamittaisempaa systemaattista muutosta kohti keraamisten rakennusjätteiden kiertotaloutta. EU:n horisontaaliset periaatteet ovat kestävä kehitys, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Kestävän kehityksen tavoitteena on turvata tuleville sukupolville yhdenvertaiset tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Kestävän kehityksen mukainen taloudellinen kasvu on tärkein hyvinvoinnin ja tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaaja. KERPUR-hankkeella edistetään kestävää keraamisten materiaalien uudelleenkäyttöä ja rakennusteollisuuden kiertotaloutta mikä kestää myös tuleville sukupolville. Hankkeessa pilotoidaan keraamisten materiaalien kierrätystä ja hyödyntämistä, jolloin säästetään arvokkaita ja ehtyviä luonnonvaroja.Hankkeessa ollaan tietoisia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä ja hankkeen kohderyhmiä – kaupunkiorganisaatioita ja yrityksiä sekä hankepartnereita kohdellaan tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Hankkeen keskeiset toimialat – kemianteollisuus ja rakennusteollisuus ovat melko sukupuolittuneita toimialoja, mutta hankkeentuodessa toimialat yhteisen asian ympärille edistetään myös näiden välistä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Suunnitelluissa toimenpiteissä ja hankkeen tarjoamissa liiketoimintamahdollisuuksissa otetaan huomioon laajasti eri yritykset ja toimijat sekä mahdollistetaan kaikkien tasavertainen osallistuminen.Hankkeen koordin
