Suomi on ilmastopolitiikassaan sitoutunut kansainvälisiin sopimuksiin ja EU:n lainsäädäntöön, joita toimeenpannaan kansallisella lainsäädännöllä ja kansallisella energia- ja ilmastostrategialla. Kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa todetaan, että julkisen sektorin eli valtion ja kuntien on syytä ottaa merkittävämpi rooli oman toimintansa, investointiensa ja hankintojensa kestävyyden edistämisessä. Ilmastopolitiikan päästövähennystavoitteet edellyttävät merkittäviä panostuksia erityisesti kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen, energiantuotannon ja –kulutuksen kehittämiseen. Ilmastotyön haasteet eroavat kuntien välillä ja kunnilla on edelleen paljon hyödyntämätöntä potentiaalia siinä, millaisia vaikutustapoja ne hyödyntävät ilmastotyössään. Kunnille on tarjolla paljon erilaisia tukiverkostoja sekä rahoitusta ilmastotyön tukemiseen mutta erityisesti pienemmillä kunnilla on haasteena organisoida ja resursoida ilmastotyötä kunnassa. Erityisesti pienemmissä kunnissa ei välttämättä ole asiantuntemusta erilaisten ratkaisujen ilmastovaikutuksista eikä toisaalta riittävästi tietämystä tukimahdollisuuksista ilmastoystävällisten ratkaisujen ja kokeilujen rahoittamiseen. Etelä-Savon maakuntaliiton kokoamassa Etelä-Savon ilmastopolitiikan toteuttamisen tilannekatsauksessa todetaan, että Etelä-Savon kuntien ilmastotyön edistäminen ei ole onnistunut eikä Etelä-Savon kunnilla ole Mikkeliä lukuun ottamatta omaa ilmasto-ohjelmaa. Ongelmia on sekä tietoisuudessa, tietoisuuden jalostamisessa toiminnaksi ja päätöksen teon välineeksi ja resurssien riittävyydessä. Mikkelin seudun kuntailmasto 2050 -hankkeen tavoitteena on edistää ilmastotyötä Mikkelin seudun kunnissa ja kannustaa kuntia kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja vähähiilisiin ratkaisuihin. Samalla hankkeessa tuotetaan ajantasaista tietoa Mikkelin seudun kuntien kasvihuonekaasupäästöistä, päästöjen jakautumisesta eri sektoreiden välillä ja päästöjä sitovista nieluista yhteistyössä muiden käynissä olevien hankkeiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kuntien tietoisuutta eri toimintojen ilmastovaikutuksista ja kannustaa kuntia ennakkoluulottomiin vähähiilisiin kokeiluihin ja demonstraatioihin tarjoamalla tietoa hyvistä vähähiilisistä käytännöistä ja kokeiluista ja kokeilujen rahoitusmahdollisuuksista. Konkreettisina toimenpiteinä hankkeessa perustetaan Mikkeliin ilmastopolku, joka toimii ilmastokasvatuksen välineenä erityisesti koululaisille mutta myös muille kuntalaisille, sekä laaditaan Mikkelin seudun kunnille yhteistyössä viranhaltijoiden, kuntien liikelaitosten, päättäjien ja sidosryhmien kanssa ilmasto- ja energiaohjelmat, jotka luovat suuntaviivat kuntien ilmastotyölle pitkälle tulevaisuuteen. Tavoitteena on, että laajapohjaisella yhteistyöllä Mikkelin seudun kunnille laadittavat ilmasto-ohjelmat toimivat pilottina maakunnalliselle ilmastotyölle. Ilmasto-ohjelmat toteutetaan kuntakohtaisesti mutta kasvihuonekaasupäästöjä ja hiilinieluja tarkastellaan Mikkelin seudulla kokonaisuutena yksittäistä kuntaa laajemmin siten, että seudulliset tavoitteet toimivat suunnannäyttäjänä kuntakohtaisille ilmastotavoitteille. Koska kunnat toimivat päätöksen tekijöinä useissa ilmastoon vaikuttavissa asioissa (maankäyttö, liikenne, energiantuotanto, hankinnat), on tärkeää saada kunnat sitoitumaan riittävän kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja toimenpiteisiin niihin pääsemiseksi, ja saada ilmastotyö näkyväksi ja kaikkia kunnan toimintoja läpileikkaavaksi niin pienemmissä kuin isommissakin kunnissa. Kuntakohtaisten ilmastotavoitteiden asettelussa ja niihin tähtäävien toimenpiteiden määrittämisessä hyödynnetään Hiilivapaa Etelä-Savo -hankkeen tutkimustuloksia Etelä-Savon hiilitaseesta, ja vireillä olevan Päästötön liikenne Mikkelin seudulla 2040 -hankkeen linjauksia liikenteen päästöjen vähentämiseen tähtäävistä ratkaisuista Mikkelin seudulla alueelliset erityispiirteet huomioon ottaen. Hanke toteutetaan Mikkelin seutukunnissa vuosien 2019-2021 aikana.
