Älykkäät kaupungit, älykkäät yritykset, älykäs matkailualue, älykäs maakunta. Vastuulliset kaupungit, vastuulliset yritykset, vastuullinen matkailualue, vastuullinen maakunta. Hankkeen nimi kiteyttää kehittämishankkeen ytimen. Hankkeen päätarkoituksena on, että Etelä-Karjala ja Saimaa matkailualueena tulee olemaan tunnettu ja tunnistettu älykkäänä ja kestävänä destinaationa. Hanke käynnistää yhteisen kestävän matkailun ja älykkyyden kehittämisprosessin, joka luo valmiuden ja hallitun uran kehittää vaiheittain Etelä-Karjalasta ja koko Saimaan alueesta älykäs, kestävä ja kehittyvä matkailualue. Hankkeen toinen keskeinen tarkoitus ja tavoite on auttaa ja edistää matkailuyrityksiä tulemaan menestyviksi kilpailuilla markkinoilla. Kestävää ja älykästä kehitystyötä tehdään myös yhteistyössä Etelä-Savon toimijoiden kanssa Saimaa 2020-2025 -sopimuksen hengen mukaisesti ja myös osana VisitFinland Lakeland -suuralueyhteistyötä. Hankkeen keskiössä on kuitenkin käytännön matkailun kehittäminen yhdessä pk-yrityksien kanssa tarve- ja asiakaslähtöisesti (Toimintalinja 1 ja erityistavoite 2.1).Ilmastomuutos on todettu olevan maailman suurin ympäristöriski. Kulutamme luonnonvaroja huomattavasti nopeammin kuin ne pystyvät uusiutumaan. Matkailun rooli osana maailmantaloutta kasvaa. Ilmastonmuutos vaikuttaa siihen, mihin matkailijavirrat tulevaisuudessa suuntautuvat. Herkimpiä ilmastonmuutokselle ovat säätekijöistä riippuvaiset matkailutuotteemme. Hillitseminen edellyttää ennakoivaa matkailun suunnittelua, koordinaatiota ja johtamista myös aluetasolla, mm. tuotekehityksen ja markkinointiviestinnän osalta. Matkailun kestävä kehitys vahvasti nouseva globaali trendi. Ilmiö vaikuttaa matkailijoiden ostopäätökseen entisestä enemmän ja useammin.YK:n World Travel Organizationin mukaan matkailun alueorganisaatioiden kehittämisen, hallinnan ja johtamisen tulee huomioida kaikki kehittämisen osa-alueet, ei pelkästään markkinointia. Lisäksi osana matkailualueen hallintaa tulisi pyrkiä saamaan kaikki toimijat kulkemaan samaan suuntaan yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Toimintamalleissa tulee huomioida alueen ominaispiirteet niin vetovoimatekijät kuin esimerkiksi matkailun luonne ja volyymi. Destination management organisaation (DMO) tulee olla alueen toiminnan keskiössä. Se koordinoi matkailun ekosysteemin toimijoiden toimintaa kohti yhteistä visiota sekä kestävää ja kilpailukykyistä matkailua. Alueorganisaatioiden tulee vahvistaa sisäistä osaamistaan ja resurssejaan strategisessa johtamisessa, tehokkaassa toimenpiteiden toteutuksessa, hallinnossa ja toiminnan arvioinnissa.Matkailu kolmanneksi suurin toimiala Euroopan Unionissa. European Travel Comissionin toimitusjohtaja Eduardo Santander peräänkuuluttaakin Euroopan alueelle ja eurooppalaisille alueorganisaatioille parempaa koordinaatiota, vahvaa pidemmän aikavälin strategiaa ja myös kohdennettua rahoitusta EU:n eri kanavista. Onkin hyvin perusteltua puhua ”Visitor Economy:stä”, matkailijan taloudesta, jossa asiakas, matkailija, on keskiössä. Yhtäältä digitalisaatio alleviivaa asiakkaan ja asiakaskokemuksen merkitystä, toisaalta digitalisaatio kasvattaa myös asiakkaiden odotuksia ja korostaa yritysten välisiä eroja.Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon matkailustrategiat asettavat tavoitteeksi Saimaan alueen nostamisen Suomen kolmen merkittävimmän matkailualueen joukkoon Helsingin ja Lapin rinnalle. Se edellyttää vahvaa yhdessä tekemistä; yksin maakunnat tai seutukunnat eivät siihen pysty. Kansainvälisten matkailijoiden houkutteleminen sekä kansainvälisen tunnettavuuden lisääminen edellyttävät merkittäviä myynninedistämis- ja markkinointipanostuksia, joissa voimavarojen yhdistäminen tuottaa merkittävää etua. Tämä on todettu vuosina 2017–2019 toteutetun ensimmäisen Saimaa-sopimuskauden aikana, jolloin yhteistyön tekemiselle on rakennettu hyvä perusta. Yhteistyön kehittämiseksi ja tiivistämiseksi Saimaan alueen maakunnat ovat solmineet matkailun yhteistyösopimuksen vuosille 2020-2025. Hanke mahdollistaa luontevan siirtymän olemassa olevista hankkeista toteuttamaan maakunnallisia strategioita ja Saimaa 2020-2025 -sopimusta. Hanke toteuttaa myös Suomen uutta matkailun kansallista matkailustrategiaa 2020-2030.Pk-yritykset käyttävät liiketoiminnassaan yhä enemmän erilaisia digitaalisia palveluja, kuten esimerkiksi digitaalisia markkinointipalveluja, maksuvälineitä ja erilaisia alustatalouden ratkaisuja. Kuluttajat ovat myös siirtäneet toimintaansa verkkoon. Kuluttajat ja yritysasiakkaat etsivät tietoa, tekevät ostoksia ja jakavat vertaisten kokemuksia ja suosituksia matkailupalveluista ja -tuotteista. Digitaalisuuden tuomat hyödyt yrityksien toiminnalle on koettu kasvaneen. Yritykset ottavat käyttöön erilaisia sähköisiä palveluja, mutta yritykset tarvitsevat näihin toimenpiteisiin koulutusta, asiantuntija-apua, yhteiskokeiluja, vertaistukea ja kokemuksien vaihdantaa.Aluetaloudellisena matkailuhaasteena hankkeessa on tuoda vastauksia ja keinoja kuinka voimme yhdessä, joukkovoimaan perustuen, vahvistaa S
