iFORMINE – Innovatiiviset kaivosvesien puhdistusratkaisut ja ekotehokkaat pilotoinnit -hankkeen tavoitteena on kehittää uusia ratkaisuja kaivosten vesien hallintaan ja ekotehokkuuden lisäämiseen. Tehokasta ja turvallista vesi- ja materiaalivirtojen hallintaa kehitetään yhteistyössä metsäteollisuuden prosessiosaajien ja kaivososaajien kanssa. Metsäteollisuudessa suurten virtausvolyymien käsittely ja hallinta on ollut arkipäivää vuosikymmenten ajan. Tämän tietotaidon ja teknologioiden soveltaminen kaivostoimialalle tarjoaa Itä- ja Pohjois-Suomelle merkittävän erikoistumisen mahdollisuuden. Kaivosteollisuuden tarve liittyy tehokkaaseen tuotantovirtojen ja ympäristövesien käsittelyyn. Kaivosvesien tiukentuvat ympäristölaatuvaatimukset koskevat enenevissä määrissä typen ja sulfaatin poistoa metallien lisäksi. Hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan uusia vedenpuhdistuksen prosesseja kaivosteollisuudelle. Kehitystyössä sovelletaan erityisesti alueella kehitettyä teknologiaa, kuten nopeita sekoitustekniikoita ja jätevesien biologisia käsittelytekniikoita. Nämä ovat laajassa käytössä kemiallisessa metsäteollisuudessa, mutta kaivosteollisuuden vesien ja ekotehokkuuden hallinnassa niitä ei ole juurikaan sovellettu. Lisäksi Mikkelin ammattikorkeakoulun patentoima, veden kierrättämiseen perustuva hiilidioksidin talteenottoprosessi mahdollistaa kokonaan uusien ratkaisujen kehittämisen kaivosteollisuudelle. Hankkeessa kehitettävät menetelmät avaavat myös kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Hankkeen hallinnoijana on Mikkelin ammattikorkeakoulu ja muut toimijat ovat Geologian tutkimuskeskus (GTK), Lappeenrannan teknillisen yliopisto, Savonia ammattikorkeakoulu ja Lapin ammattikorkeakoulu. Toimijoilla on yhdessä tuntemus kaivosprosesseista, vesi- ja materiaalikemian tutkimuksesta, erilaisista puhdistamolietteiden käsittelystä ja hiilidioksidin talteenotosta. Hankkeessa on mukana myös alan laitetoimittajia ja kaivosyrityksiä. Hankkeen toimijat tekevät yhteistyössä käytännön selvitykset kaivosvesien ja niiden puhdistuslietteiden käsittelystä sekä kehittävät virtaus- ja vesiprosessi-innovaatioita kaivosteollisuudelle. Tulokset uusista, kiertotalouteen perustuvista ratkaisuista raportoidaan.Mikkelin ammattikorkeakoulun Kuitulaboratoriolla on osaamista nopeista sekoitusprosesseista. Hankkeessa tätä osaamista sovelletaan kaivosvesien käsittelyyn. Lisäksi Kuitulaboratorio tekee laboratorio- ja pilot-selvitykset, kuinka savukaasuista talteen otettua hiilidioksidia voidaan hyödyntää rikastusprosessin tehostamisessa ja rikastuksessa syntyvän sakan stabiloinnissa. Mikkelin ammattikorkeakoulu myös koostaa ja raportoi eri osapuolten tulokset.Geologinen tutkimuskeskus (GTK) kokoaa tarvittavat esitiedot kohdekaivosten vesivirroista ja varmentaa vedenlaatua näytteenotoilla. Tarvittaessa kohteissa suoritetaan mittauksia vedenlaadun ajallisten vaihteluiden arvioimiseksi. Esiselvitystyön pohjalta arvioidaan puhdistustarve ja projektin toimijat määrittelevät tavoitteet yhteistyössä. Lisäksi GTK osallistuu pilotointiin ja vastaa sekoitus- ja saostusprosessien käyttöön otosta kaivospiloteissa. Hanke toimii yhteistyössä GTK:n koordinoiman Kaivosvesiverkosto-hankkeen (KaivosVV) kanssa.Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (LUT Savo Sustainable Technologies / Vihreä kemia) tutkitaan metallien talteenottoa kaivosteollisuuden jätevesistä soveltaen uutta, energiatehokasta ja ympäristöystävällistä elektrodeionisaatio-menetelmää. Kaivosten jätevedet voidaan luokitella raaka-aineeksi, jolloin metallien talteenotto vähentää lopullista jätettä. Kehitettävä menetelmä voidaan integroida jo olemassa oleviin ratkaisuihin ja näin tehostaa veden kierrätystä. Menetelmän pilotoinnissa hyödynnetään Mikkelin ammattikorkeakoulun Kuitulaboratorion sekoitusosaamista. Lapin ammattikorkeakoulu selvittää ratkaisuja mineraalien rikastuksesta ja vedenpuhdistuksesta tulevan sakan hyödyntämiseksi. Sakkaa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi jätealueiden maisemoinnissa ja paikallisessa energiantuotannossa. Lisäksi selvitetään erilaisten puhdistamo- ja rikastamolietteiden energiankäyttöpotentiaali.Savonia-ammattikorkeakoulu toteuttaa pilotit yhteistyössä GTK:n, Mikkelin ammattikorkeakoulun, teknologiatoimittajien ja kohdekaivosten kanssa. Savonia osallistuu pilotointeihin ja vastaa biologisten puhdistusprosessien käyttöönotosta yhteistyökumppanien kanssa.Hanketoimijat testaavat prosessiratkaisut ennen kenttävaihetta. Huolellisella valmistautumisella varmennutaan prosessien toimivuudesta, minimoidaan kohteessa kulutettava aika ja saadaan vaadittavat tulokset.Hankkeen tuloksena saadaan pilot-tason referenssejä prosessiratkaisuista kaivosteollisuuden vesi- ja materiaalivirtojen hallintaan. Tulokset pilotoiduista vedenpuhdistuksen ratkaisusta raportoidaan. Lisäksi hankkeessa testataan mittausteknologiaa kaivosten materiaali- ja vesivirtoihin. Mittauksia sovelletaan mm. alueellisen malminetsinnän, kaivosten tuotannon ja ympäristövaikutusten ennakoivaan seurantaan. Tietojen a
