Vojkan alue on alue, joka muodostaa yhden maarekisterialueen eli Vojkan maarekisterialueen. Kylä Vojka sijaitsee eteläosassa Východoslovenská nížina alanko. Slovakian tasavallan aluejaon näkökulmasta kunta kuuluu Košicen alueeseen, ja Vojkan piirikunnat sijaitsevat Trebišovin alueella. Vojkan kylässä asui 31. joulukuuta 2015 503 ihmistä. Keskipitkällä aikavälillä kunnan väestön odotetaan vakiintuvan noin 550:een. Unkarin kansalainen (62,3 %) on hallitsevassa asemassa kylän kansallisessa rakenteessa. Slovakiassa 13,2 prosenttia, 23,5 prosenttia ja 0,6 prosenttia väestöstä kuului Slovakian kansalaisuuteen. Vuonna 2015 kunnassa oli 150 työtöntä eli 29,18 prosenttia taloudellisesti aktiivisista. Vojkan kunnan työttömyysaste on korkea – korkeampi kuin alueellinen keskiarvo, ja 31. joulukuuta 2016 sen arvo oli 25,87 prosenttia. Myös kylän mikrotilassa (Trebišovin alueella) työttömyysaste on pitkällä aikavälillä korkea – Košicen alueen keskiarvoa korkeampi. Kouluopetus on osoitus minkä tahansa yhteiskunnan kulttuurisesta kypsyydestä. Se on yksi niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat elintasoon ja ehdollistavat kansantalouden menestyksekkään kehityksen kaikilla aloillaan. Väestön koulutuksen näkökulmasta kunnalla on vähemmän kilpailukykyinen koulutustaso – kylässä Vojka väestön koulutusrakenne on epäedullisempi kuin valtakunnallinen keskiarvo. Taloutta edustavat pääasiassa maatalouden alkutuotanto, elintarvikkeiden tuotanto, tekniikka ja rakentaminen. Taloudelliset mahdollisuudet muodostuvat pääasiassa kaupan ja palvelujen luonteesta pienyrityksistä. Kylässä on yksi päiväkoti, joka on kunnan vastuulla (päiväkoti ja peruskoulu ovat oppilaitoksia, joissa on unkarilainen opetuskieli). Paikalliset lapset käyvät lähikylien peruskouluja (Bo, Royal Chlmec). On totta, että työttömät osallistuvat tällä hetkellä työvoimatoimisto-ohjelman aktivointitoimiin. Suurin osa väestöstä elää kuitenkin vähimmäispalkalla, ja romanit tarvitsevat heitä aineellisesti. Näiden tosiseikkojen perusteella ajatus rikoksista ja rikollisesta toiminnasta on viime aikoina lisääntynyt, ja huolimatta kaikista PZ:n ponnisteluista ei ole mahdollista säilyttää turvallisuutta kylän kaduilla nykyisen valtion kanssa. Tässä tapauksessa on syytä mainita, että Vojkan kunta sijaitsee kolmikaistaisella raja-alueella eli Slovakian, Unkarin ja Ukrainan rajalla. Aiemmin tällä alueella on ollut enemmän maahanmuuttajia, ja kamerajärjestelmää laajentamalla kaupunki voi edistää yhteistyötä Montenegron ja Tisoun rajapoliisin kanssa sekä ennaltaehkäisevissä toimissa että edellä mainittujen raja-alueiden kautta tapahtuvan muuttoliikkeen alalla. Romaniyhteisöjen Atlaksesta 2013 saatujen tietojen perusteella 39,6 prosenttia väestöstä kuuluu CLLD:hen. Tämä luku oli tärkein syy siihen, että 503 asukkaan kylä raportoi tähän ehdotuspyyntöön. Osana hanketta kunta aikoo työllistää Vojkan kylään kuuluviksi neljä MRC:n kansalaista 36 kuukaudeksi. Kohderyhmän, jonka hyväksi hanke toteutetaan, tarpeisiin kuuluu auttaa puuttumaan epäsuotuisaan yhteiskunnalliseen tilanteeseen, jonka he ovat saavuttaneet pysyessään alueellisesti tai sosiaalisesti eriytyneissä paikoissa, joissa sosiaalisen osallisuuden ja itseratkaisun ongelmat ovat rajalliset. Nämä ongelmat johtuvat pääasiassa työttömyydestä, työttömyydestä, riippuvuudesta, köyhyydestä, moraalisten arvojen heikkenemisestä, riittämättömästä ajasta, avioerosta, rikollisuudesta jne. Syy kunnallisen virkamieskunnan perustamiseen: • ongelmallisen väestön suuri keskittyminen ja kyvyttömyys ratkaista näitä ongelmia yksin, huono aineellinen ja ympäristö, riittämätön asuminen • epäsuotuisat tieinfrastruktuurit, jotka uhkaavat lapsia matkalla kouluun ja sieltä pois • sosiaalisen eriarvoisuuden lisääntyminen, rikosten ja rikollisuuden lisääntyminen • työtottumusten ja ympäristön menettäminen • oikeudellisen tietoisuuden puute ja vähäinen vastuullisuus, mikä johtaa sosiaaliseen syrjäytymiseen MRC:n jäsenten keskuudessa. Hankkeen tavoitteet: Yleisenä tavoitteena on käyttää paikallishallintovälinettä (MOPS) kunnissa paikallisen aktiivisuuden vahvistamiseksi, yhteisöjen kehittämisen edistämiseksi, epäsosiaalisen käyttäytymisen vähentämiseksi, yleisen järjestyksen ja ympäristön laadun säilyttämiseksi alueilla, joissa syrjäytyneissä romaniyhteisöissä asuvat ihmiset asuvat.
