Hankkeen yleisenä tavoitteena on edistää sosiaalista yrittäjyyttä, hyödyntää paikallisia kehittämismahdollisuuksia ja kehittää tietoja ja taitoja 110:lle Kaakkois-Alue-alueelta (Tulcean piirikunta) ja Etelä-Muntenian alueelta (Ialomita, Calarasi, Giurgiu ja Teleorman) kotoisin olevalle henkilölle, mikä edistää yhteisvastuuseen perustuvaa yrittäjyyttä, sosiaalista tukea sekä yhteenkuuluvuutta ja ammattia haavoittuvien ryhmien keskuudessa tukemalla 21 yhteiskunnallisen yrityksen perustamista. Yleistavoitteen avulla hankkeella edistetään inhimillisen pääoman hyödyntämistä (kestävän kehityksen resurssina tulevaisuudessa), omien resurssien hyödyntämistä, uusien innovatiivisten yritysten käynnistämistä ja rahoittamista paikallisen talouden talouskasvun, kilpailukyvyn ja kestävän kehityksen edistämiseksi, mikä johtaa Romanian kansallisen kilpailukykystrategian 2014–2020 ja Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä asettamien tavoitteiden saavuttamiseen. Hankkeella kehitetään inhimillistä pääomaa ja lisätään kilpailukykyä yhdistämällä koko elämän ajan tapahtuva koulutus ja oppiminen työmarkkinoihin mukauttamalla koulutusohjelmia yhteisötalouden kasvavaan suuntaukseen Euroopan tasolla ja epäsuorasti kansallisella tasolla sekä myöntämällä rahoitusta sosiaalialan innovatiivisille liiketoimintamahdollisuuksille, joita ei palauteta, ja näin pyritään lisäämään taitoja, työllistymismahdollisuuksia ja 110 suoran tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoiminnan edunsaajan kehittämistä. Kuten komission vuonna 2017 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle esittämässä seitsemännessä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevassa kertomuksessa todetaan, osaamisinvestointien lisääminen voisi osaltaan parantaa talouskasvua vähentämällä osaamisvajetta ja vähentämällä köyhyyttä, nuorisotyöttömyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. Ackeesin julkaiseman tutkimuksen mukaan romanialaisen yrittäjyyskoulutuksen tilanteen arvioimiseksi vastaajia pyydettiin arvioimaan, katsoivatko he, että heillä oli yrityksen perustamiseen tarvittavat taidot, oliko heillä mahdollisuus laadukkaaseen yrittäjyyskoulutukseen ja uskoivatko he, että oppilaitokset tukivat heitä yrittäjyyteen liittyvissä lähestymistavoissa. Vastaus: he eivät saaneet tukea omiin yrittäjyyslähestymistapoihinsa noudattamillaan oppilaitoksilla; he eivät tunne olevansa valmistautuneita koulutukseen pääsystä huolimatta. Koska ihmiset, joilla on oikeat taidot ja osaaminen, perustavat todennäköisemmin oman yrityksensä, yrittäjyyskasvatuksen olisi oltava Romanian julkisen politiikan painopiste. Heikot tiedot yrittäjyyskoulutukseen osallistumisesta huolimatta ovat osoitus vaikeuksista.
