Sopeutuakseen ja implisiittisesti vastatakseen mahdollisimman tehokkaasti nykyiseen sosioekonomiseen tilanteeseen liittyviin haasteisiin julkishallinnon on keskitettävä sääntely- ja julkisten palvelujen tarjoamista koskevat toimensa optimoidakseen ja virtaviivaistaakseen niitä. Tavoitteena on omaksua nykyaikainen ja innovatiivinen lähestymistapa, jossa keskitytään helpottamaan maan sosioekonomista kehitystä julkisten palvelujen, investointien ja laatusäännösten avulla. Tämä edellyttää monimutkaista lähestymistapaa, joka perustuu seuraaviin seikkoihin: • johdonmukaisten ja yhdennettyjen päätöksentekoprosessien määrittely ja toteuttaminen, • pätevät, ajantasaiset ja tehokkaasti mitoitetut henkilöresurssit, • julkisten menojen tehokas ja avoin hallinnointi, • asianmukainen institutionaalinen hallintorakenne, selkeät, yksinkertaiset ja ennakoitavat toimintamenettelyt, • institutionaalinen asenne ja kulttuuri, joka asettaa yleisen edun julkishallinnon ytimeen. Julkishallinnon menettelyjen yksinkertaistaminen sekä byrokraattisten esteiden ja hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi että avoimuuden lisäämiseksi ja kansalaisten suhteiden parantamiseksi julkisiin instituutioihin ja viranomaisiin on ehdoton edellytys koko hallintojärjestelmän uudistamiselle. Byrokratian vähentäminen ja menettelyjen yksinkertaistaminen sekä kansalaisten että yritysten sekä toimielinten välisellä ja toimielinten välisellä tasolla todennäköisesti tehostavat julkishallinnon toimintaa (kustannusten ja vastausaikojen osalta) ja lisäävät palvelujen tarjoamisen avoimuutta ja eheyttä ja lisäävät samalla kansalaisten tyytyväisyyttä ja julkishallintokuvaa. Vaikka yritysten tilanne on edistyneempi, joillakin aloilla on jo mitattu hallintokustannuksia ja laadittu yksinkertaistamissuunnitelmia, kansalaisten sekä toimielinten välisen ja toimielinten välisen tason osalta on tarpeen tehdä yksityiskohtaisia analyysejä ongelmien tunnistamiseksi ja yksinkertaistamisratkaisujen perustelemiseksi mielekkäällä tavalla. Yksinkertaistamisratkaisujen tehokkaaseen täytäntöönpanoon on liityttävä johdonmukainen ja johdonmukainen seuranta- ja vaikutustenarviointimekanismi. Perusteellisiin analyyseihin ja systeemisiin vaikutustenarviointeihin perustuva johdonmukainen ja ennakoitavissa oleva lainsäädäntökehys on välttämätön edellytys kansalais- ja yrityslähtöisten päätöksentekoprosessien optimoinnille. Toimenpiteitä, jotka liittyvät hankkeen alustavaan vaikutustenarviointiin, seurantaan ja arviointiin, lainsäädännön systematisointiin ja kuulemisprosessin tehostamiseen, kehitetään paremman sääntelyn strategian 2014–2020 mukaisesti.
