Hankkeen tehtävänä on varmistaa latvialaisen kulttuuriperinnön laaja saatavuus yleisölle digitaalisessa ympäristössä, joka toimii perustana kansallisen identiteetin vahvistamiselle, kulttuurin, tieteen, osaamisyhteiskunnan ja luovan teollisuuden kehittämiselle, ja varmistaa kansallisen kulttuuriperinnön kestävä ja pitkäaikainen säilyttäminen digitaalisessa muodossa, mahdollisuudet uudelleenkäyttöön uusissa tuotteissa ja palveluissa sekä yhdentyminen yhteen digitaaliseen eurooppalaiseen ja maailmanlaajuiseen kulttuurialueeseen. Hankkeessa määritellään kuusi toimea: 1) hanketta tukevien asiakirjojen valmistelu, 2) operatiivisten prosessien kehittäminen ja parantaminen, mukaan lukien digitalisoinnin kehittäminen, digitaalisen sisällön hallinta, säilytys- ja jakeluprosessit, osaamiskeskusten suunnittelu- ja toteutussuunnitelman laatiminen ja tekijänoikeuskysymysten ratkaiseminen, 3) kulttuuriperinnön digitointi, mukaan lukien kehityksen kirjaaminen, 4) Latvian kulttuuriperinnön integroidun alustan kehittäminen, ensimmäinen vaihe, mukaan lukien digitaalisen sisällön hallinnan, säilyttämis- ja jakelujärjestelmien parantaminen ja kehittäminen sekä tekijänoikeus- ja sisällön lisensointijärjestelmien ensimmäisen kierroksen kehittäminen, 5) yhtenäisen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin kehittäminen, mukaan lukien kulttuurikeskusten varustaminen videosisällön jakeluinfrastruktuurilla). Seuraavat hankkeen tuotosindikaattorit saavutetaan vuoteen 2021 mennessä hankkeen toimien täytäntöönpanossa: 15:tä (viisitoista) operatiivista prosessia on parannettu ja Latvian kulttuuriperintöä koskevaa keskitettyä keskitettyä tietojärjestelmää on kehitetty. Hankkeessa saavutetaan seuraavat tulosindikaattorit: Digitalisoitu 3 075 000 sivun mittainen tekstiaineisto, kuvaukset eri kuvista ja 117 000 yksikön kulttuuriarvoista, mukaan lukien kartat, valokuvat, kulttuurimuistomerkkien mittaukset ja tapauskuvaukset, 223 000 minuuttia äänimateriaalia, 245 000 minuuttia videomateriaalia, 37 500 minuuttia elokuvamateriaalia, 70 000 museoesineitä sekä 3D-kulttuurimuistomerkkien (10 yksikköä), kulttuuritapahtumien (50 yksikköä) ja aineettoman kulttuuriperinnön (15 yksikköä) pieni digitointi, ja 50 prosenttia hankkeen digitoidusta aineistosta on saatavilla yhdellä alustalla. Hankkeen tuloksena kehitetään neljä palvelua eri kohderyhmille, mukaan lukien 3 e-palvelua, suunnitellun prosessin parantamisen mukaisesti. Hankkeessa kehitetään edelleen digitaalisten kohteiden hallinta- ja säilyttämisjärjestelmää, kehitetään tekijänoikeuksien hallintaa ja sisällön lisensointijärjestelmiä vaiheessa 1, varustetaan 29 alueellista kulttuurikeskusta videosisällön jakeluinfrastruktuurilla, luodaan osaamiskeskus yhdelle sisällönhallinnalle ja yhdelle sisällön jakelulle, julkaistaan useita avoimia tietokokonaisuuksia, mukaan lukien niihin liittyvät avoimet tietokokonaisuudet, ja kehitetään integroitu keskitetty avoin tietoalusta vaiheessa 1.. Hanke on maksuton, julkinen ja rajoittamaton datan uudelleenkäyttö, mukaan lukien siihen liittyvät avoimet tietoaineistot, ja kehittää integroitu keskitetty avoin tietoalusta vaiheessa 1. Vähintään 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista on kulttuuriperintösisällön digitointikustannuksia. Hankkeen kesto – 48 kuukautta. Edellisen suunnittelukauden aikana kehitetään ja käytetään hankkeiden ”Digitaalikirjaston luominen – toinen vaihe”, ”Digitaalisten kirjastopalvelujen kehittäminen”, ”Yhdennetyn valtion arkistotietojärjestelmän kehittämis- ja toteutusohjelma” ja ”Latvian audiovisuaalisten materiaalien toimittaminen sähköisissä ympäristöissä” tuloksia. Sisällön digitointi täydentää Latvian kansalliskirjastoon, Latvian kansallisarkistoon (LNA) ja muihin kulttuurilaitoksiin kertynyttä digitaalista sisältöä. Nykyisten materiaalityyppien lisäksi raaka-aineet digitoidaan tähän mennessä. Latvian kansalliskirjaston digitaalista objektien hallintajärjestelmää kehitetään edelleen jne. Hankkeen hyödyllisyyttä ja vaikutusta SAM-tuloksen indikaattoreihin kehitetään edelleen. Kulttuuriperinnön digitalisoinnin jatkuessa useiden ryhmien sosioekonomiset hyödyt lisääntyvät ja julkisen talouden säästöt lisääntyvät. Kansalaisten mahdollisuudet tutustua digitaalisessa muodossa olevaan kulttuuriperintöön lisääntyvät, ja asiakaspalvelun ajankohta, joka liittyy aineiston (kirjojen, arkistojen jne.) toimittamiseen asiakkaille, vähenee edelleen. Kun digitaalista sisältöä käytetään internetissä, eli ilman vierailua kulttuuriperintölaitoksissa henkilökohtaisesti, hallinnollinen taakka vähenee huomattavasti, koska asiakkaiden aika ja taloudelliset resurssit vähenevät. Digitaalinen kulttuuriperintö, joka muistuttaa avointa dataa, on kauppiaille liikeideoiden lähde, joka voi tulevaisuudessa johtaa uusien kaupallisten tuotteiden luomiseen sekä Latvian markkinoilla, Euroopassa että Euroopassa.