Hankkeen tehtävänä tai tehtävänä on varmistaa latvialaisen kulttuuriperinnön laajempi saatavuus yleisölle digitaalisessa ympäristössä ja sen kestävä säilyttäminen panemalla täytäntöön kulttuuriperinnön digitointi ja kehittämällä keskitetty avoin tietojärjestelmäalusta ja jatkamalla näin hankkeen ensimmäisen kierroksen toimintaa. Hankkeessa määritellään viisi toimea: 1) operatiivisten prosessien parantaminen, mukaan lukien digitoinnin, digitaalisen sisällön hallinnan, säilyttämis- ja jakeluprosessien tarkastus, 2) kulttuuriperinnön digitointi, 3) Latvian kulttuuriperinnön integroidun alustan kehittäminen – toinen vaihe, mukaan lukien digitaalisen sisällön hallinnan, säilyttämis- ja jakelujärjestelmien parantaminen ja kehittäminen, yhtenäinen sisällönjakelujärjestelmän kehittäminen sekä tekijänoikeuksien ja sisällön lisensointijärjestelmän toinen kierros, 4) yhtenäisen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuurin kehittäminen, mukaan lukien elokuva- ja valokuvanegatiivisen digitalisaatioinfrastruktuurin luominen, 5) hankkeiden hallinnointi. Digitoitu 976 000 sivua tekstiaineistoa, 150 000 kuvamateriaalia, 350 000 minuuttia ääni- ja videomateriaalia, 660 minuuttia elokuvamateriaalia, 50 000 museoesineitä sekä 30 3D-kulttuurimuistomerkin digitointi, 30 kulttuuritapahtuman ja 15 aineettoman kulttuuriperintöyksikön tallentaminen. Hankkeen tuloksena kehitetään neljä palvelua eri kohderyhmille, mukaan lukien kolme sähköistä palvelua, operatiivisten prosessien tarkastuksen ja parantamisen mukaisesti. Hankkeella kehitetään edelleen digitaalisten kohteiden hallinta- ja säilyttämisjärjestelmää, kehitetään tekijänoikeuksien hallintaa ja sisällön lisensointijärjestelmiä vaiheessa 2, otetaan käyttöön elokuvateatteri- ja valokuvanegatiivinen digitalisointiinfrastruktuuri, julkaistaan 10 avointa tietokokonaisuutta ja kehitetään integroitu keskitetty avoin tietojärjestelmäalusta, joka on 3,3 vuotta hankkeen toteuttamisen päättymisen jälkeen (vuonna 2025), hankkeen tulokset saavutetaan seuraavasti: 1) Yhdennettyyn digitaaliseen objektien hallintajärjestelmään (DOM) on sijoitettu 1 300 000 esinettä ja 2) jopa kuusi toimielintä käyttää keskeistä arkkitehtonista elementtiä eli Latvian kulttuuriperinnön integroitua alustaa. Hankkeessa tarjotaan yleisesti saatavilla olevaa tietoa uudelleenkäyttöä varten maksutta, julkisesti ja rajoittamattomassa muodossa. Tiedot asetetaan saataville avoimen standardin, avoimen formaatin ja koneellisesti luettavan lomakkeen sekä metatietojen mukaisesti. Kokonaiskustannukset ovat 3899 817,69 euroa, josta 3314845,04 euroa (85 prosenttia) rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Vähintään 50 prosenttia hankkeen tukikelpoisista kustannuksista on kulttuuriperintösisällön digitointikustannuksia. Hankkeen kesto – 36 kuukautta. Hanketta kehitetään ja käytetään EAKR:stä rahoitettujen hankkeiden ”Digitaalisen kirjaston luominen – vaihe 2”, ”Digitaalisten kirjastopalvelujen kehittäminen”, ”Digitaalisten kirjastopalvelujen kehittäminen”, ”Digitaalisten kirjastopalvelujen kehittäminen”, ”Yhdennetyn valtion arkistotietojärjestelmän” ja ”kansallismuseoiden taloudellisen tietojärjestelmän”, ”Kansallisen museokokoelman kehittäminen (NMKKK), vaihe 2”, ”Kulttuuri- ja audiovisuaalilaitosten” yhtenäinen tietojärjestelmä. Sisällön digitalisointiin kuuluvat Latvian kansalliskirjastoon (LNB), Latvian kansallisarkistoon (LNA), Kansallisperintöhallintoon (NCMP), museoihin ja muihin kulttuurilaitoksiin tallennettu digitaalinen sisältö. Latvian kansalliskirjaston digitaalisen objektin hallintajärjestelmää kehitetään edelleen jne. Hankkeen toimissa jatketaan suoraan hanketta ”Kulttuuriperinnön sisällön digitalisointi (1. vaihe)” (ensimmäisen vaiheen hanke) ja sen tavoitteiden saavuttamista. Hankkeen molemmissa vaiheissa toteutettavat toimet, saavutettavat tulokset ja tuotosindikaattorit on erotettu tiukasti toisistaan päällekkäisyyksien välttämiseksi. Yksityiskohtainen jaottelu löytyy yksityiskohtaisesta hankekuvauksesta (jäljempänä DPA-yhteenveto). Hankkeen vaikuttavuus ja vaikutus kestävän kehityksen tavoitteiden tulosindikaattoreihin. Kulttuuriperinnön digitoinnin jatkaminen lisää sosioekonomista hyötyä useille yhteiskuntaryhmille ja luo taloudellisia säästöjä valtion talousarviossa. Kansalaisten mahdollisuudet tutustua digitaalisessa muodossa olevaan kulttuuriperintöön lisääntyvät, ja asiakaspalvelun ajankohta, joka liittyy aineiston (kirjojen, arkistojen jne.) toimittamiseen asiakkaille, vähenee edelleen. Kun digitaalista sisältöä käytetään internetissä, eli ilman vierailua kulttuuriperintölaitoksissa henkilökohtaisesti, hallinnollinen taakka vähenee huomattavasti, koska asiakkaiden aika ja taloudelliset resurssit vähenevät. Digitaalinen kulttuuriperintö, joka muistuttaa avointa dataa, on kauppiaille liikeideoiden lähde, joka voi tulevaisuudessa johtaa uusien kaupallisten tuotteiden luomiseen Latvian markkinoilla, Euroopan markkinoilla ja maailmanlaajuisilla markkinoilla.
