No_ref_progr_help_: SA.41471(2015/X) Julkisen tuen tarkoitus: Tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti 17 päivänä kesäkuuta 2014 annetun asetuksen (EY) N:o 651/2014 25 artikla Se on siinä. EU L 187/1, 26.6.2014. Ilman pilaantuminen, joka on savusumua, aiheuttaa valtavia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia kustannuksia. Tutkimukset osoittavat, että ilmansaasteille altistumisen ja kielteisten terveysvaikutusten (Clifford ym.) välillä on yhteys. 2016, Krzyżanowski 2016). Erityisen haavoittuvia ryhmiä ovat lapset, ihmiset, joilla on sydän- ja verisuonisairauksia ja hengityselinsairauksia, joilla on diabetes, lihavuus ja iäkkäät ihmiset. Ilmansaasteille altistuminen liittyy myös lisääntyneeseen kuolleisuuteen ja elinajanodotteen lyhentämiseen. Puolassa on eniten saastunutta ilmaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa (Jędrak et al. 2019). Yksi syy on yhdyskuntajätteen eli muovien, kumituotteiden ja lakattujen huonekalujen polttaminen kotitalouksien uuneissa ja suurenergiakattiloissa. Tämäntyyppisen jätteen polttaminen aiheuttaa suuria myrkyllisyyspäästöjä: syanidivety, hydrokloridi, typen oksidit, rikkivety, rikkioksidit ja karsinogeeniset aineet: aromaattiset hiilivedyt, klooratut bifenyylit ja polyklooratut dibentsodioksiinit ja furaanit. Puolassa 18 % kaikista keuhkosyöpätapauksista on syntyessään savusumulle. Asiantuntijat väittävät, että saastuneen ilman ja savusumun hengittäminen lisää leukemian, rintojen, aivojen ja maksasyövän riskiä sekä hermoston vaurioita. Maassamme tyypillinen pitkäaikainen altistus PM2,5-hiukkasille on 20–30 µg/m³ ja Etelä-Puolan saastuneimmilla alueilla jopa yli 40 µg/m³ (WHO 2016).