Tämä on jatkoa kolmelle aiemmalle EAKR:n hankkeelle, jotka koskivat laajakaistan laajentamista Dalarnassa. Hankkeella pyritään osarahoittamaan kuitua yksilöidyille alueille, joilla lupia ei odoteta jatkettavan kaupalliselta pohjalta kolmen vuoden kuluessa. Tarkoituksena on tarjota pienille ja keskisuurille yrityksille edellytykset nykyaikaiselle nopealle viestinnälle pääasiassa kuitujen välityksellä. Hankkeella parannetaan myös radiopohjaisen viestinnän edellytyksiä alueilla (4/G ja vastaavat). Edellytykset yrityksen johtamiselle, asumiselle ja työskentelylle useilla alueilla Dalarnassa vaikuttavat haitallisesti laajakaistan saatavuuden puuttumiseen nopeilla siirtonopeuksilla (tätä sovellusta kutsutaan jatkuvasti tämän hakemuksen perusteella). Kuidun rakentamiseen ei ole markkinakannustimia asianomaisilla alueilla. Syyt tähän voivat vaihdella tapauskohtaisesti. Keskeistä on kuitenkin se, että kustannukset ovat liian suuret arvioituihin tuloihin nähden. Tyypillinen selitys on se, että alueen potentiaalisten asiakkaiden määrä on liian pieni, jotta verkon omistaja voisi toimia puhtaasti markkinaehdoin. Jos mitään ei tehdä, yritykset näillä alueilla uhkaavat pahentaa kasvua ja pahimmassa tapauksessa, edellytykset jäljellä voi tulla niin huono, että sinun on pakko siirtää liiketoimintaa. Toinen seikka, joka on vaikuttanut moniin Dalarnassa, on se, että teleoperaattorit sulkevat teleasemat. Tuloksena on, että yrittäjillä ja asukkailla ei ole vain kuitua, vaan myös menettävät nykyiset mahdollisuudet laajakaistaan xDSL: n kautta. Koska perusongelma on näiden alueiden kannattavuuslaskelmissa, on tarkasteltava kokonaisuutta. Tässä yhteydessä yritykset muodostavat alaryhmän kaikista potentiaalisista asiakkaista. Vaikka asuminen ei ole hankkeen ensisijainen kohderyhmä, on myös tärkeää, että hanke on taloudellisesti kestävä pitkällä aikavälillä. Tämän tilanteen vuoksi yhteiskunnan on toimittava varmistaakseen mahdollisuudet johtaa yrityksiä, asua ja toimia näillä aloilla. Hanke ”kuitulaajennus Dalarnassa 2018–2020” on neljäs vuodesta 2015 lähtien (ERUF 1, ERUF 1.5, ERUF 2 ja nyt ERUF 3). Se on suoraa jatkoa työlle, jonka tavoitteena on tehdä Dalarnasta moderni ja houkutteleva työympäristö muun muassa pienille ja keskisuurille yrityksille. Hanke on hyvin ankkuroitu läänin yhteistyöelimen Brodbandsforum Dalarna, jossa kaikki kunnat osallistuvat. Työ tehdään Dala-mallin mukaisesti, joka perustuu kahteen pilariin: Osa 1 Koordinoitu kehityssuunnittelu. Digital Dalarnan toimisto yhdessä kuntien kanssa kartoittaa, mitkä alueet on kudottava ja miten se voidaan toteuttaa. Se osoittaa myös, missä markkinat toimivat tähän mennessä, että kuituja on jo – tai odotetaan rakennettavan -. Osa 2. Johdonmukainen lähestymistapa kuidun rahoittamiseen alueen alueille ja kuituihin (alueverkko). Käytännössä EAKR:n varoja käytetään paikallisten kuitujen osarahoittamiseen aina alueelle asti, kun taas maaseudun kehittämisohjelma puolestaan rahoittaa itse alueverkkoa silloin, kun sitä tarvitaan. Tällä tavoin ERUF ja maaseudun kehittämisohjelma toimivat yhdessä ja vahvistavat toisiaan. Tämän odotetaan olevan viiden laajentumishankkeen toiseksi viimeinen.
